tag:blogger.com,1999:blog-819698737899455772024-03-25T22:31:26.905+02:00OO SIELLÄ JOSSAIN MUNOSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.comBlogger78125tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-50975273281815101392018-06-30T22:29:00.001+03:002021-10-13T12:07:09.779+03:00PARTY! LIKE A PANDA (VAALEANPUNAISET PANDA-/BALLERIINASYNTTÄRIT)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Party! Like a panda. Meidän vaaleanpunaiset panda-/balleriinasynttärit on vihdoin juhlittu. Mähän suunnittelin nää synttärit jo tammikuussa ja alusta asti oli selvää, että tahdon jotain vaaleanpunaista, mutta itse teemaa oli muuten hankala lähteä keksimään niin ajoissa, kun toinen oli niin vauva, ettei varsinaista kiinnostusta mihinkään tiettyyn juttuun ollut. Selailin nettiä ja päädyin googlettelemaan fruity-, rainbow- ja unicornsynttäreitä, ja tallentelin kivoja kuvia vähän sieltä täältä, sekä etsin samalla kertisastioita, jotka saisin yhdistettyä söpöihin, mutta teemattomiin syntymäpäiviin. Mitä enemmän selailin Googlea ja Pinterestiä, sitä selvempi linja juhlille alkoi syntyä. Selailin kymmeniä juhlatarvikesivustoja ja pläräsin satoja kakkukuvia etsien sitä jotain, joka kolahtaisi ja lopulta teema oli viimeinen asia, jonka repäisin tyhjästä valmiiksi rakennetulle pohjalle. Isoveljet toi neidille jo synnärille hippopehmon, jonka kanssa neiti on kuvattu joka kuukausi ja olin alunperin suunnitellut synttärit tämän hipon ympärille, mutta jossain about kahdeksa - yhdeksän kuukauden iässä tyttö alkoi rakastaa ihan hulluna pandapehmoaan ja jossain vaiheessa tajusin, että ei hitto, teemaan pitää tulla muutos.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYbEdwzTbi1FQ_0TxYGVxu0DxJoAShMncP-VISm84RjCZtXV8xqHELrxWbC6IX3MQuS7MvDCYjwORhph8kzIYVVf00kQe-oul5yrlDoM5DhxyFo-2vqn8KVpKLoBA13ZxgLaEgKJnhcBc/s1600/syndet1.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjYlo-E_4xMLu-InLfVEgil5sRaBRBsgI5f1G24VMEUSK0JzbHiGmtuE91hcWF7Uc43T8jNVRlJBv7PAyZfBMnqf2k4Qj-rIqENoGHPDoNJIGW89YMZdGS4H-ZcBFNQtmh1A9p5qj3CgQ/s1600/syndet2.jpg" /></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mä itse asiassa lähdin liikkeelle tarjoiltavista ja päätin, että tänä vuonna mentäsiin tarjoilun kanssa vielä helpommalla, jos mahdollista enkä yrittäisikään keksiä kaikkea mahdollista teemaan kuuluvaa, kuten <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2017/11/lets-pawty-ryhma-hau-synttarit.html">viime vuoden Ryhmä Hau -synttäreillä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. Tarjolla oli ihanan pandakakun lisäksi Lidlin pikkupitsoja, kinkkupiirakkaa, mansikoita, prinsessapipareita, sipsejä sekä popcornia. Juomat valittiin edes vähän teeman suuntaan, eli tummaa<i> </i>Pepsi Maxia sekä prinsessaista metsämarja Fantaa.</div><div style="text-align: justify;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVhZAmUbDh5J6glSrEnW_v5Mep0_WkM6xNSYc1jAGjr8FmyMyYHJS4wfAaHcqXxw3oQHtNAmdv0__1n9-rvl5WcLud-BWfGB81vQiho7mW9KiqJy-BLOY8N5Ci_Bff5leC20WyrwA6Fw0/s1600/synder3.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg13rVGC-Jxa7dDi3D648LW6-edqNB5mnBTaJ3MMVOz8vLkHG07DJjPB8S5rr0WzD5YiR0__p33ckebaD1tzBdiTINPuFdkVRI_2jxwhe4g-AUKZA0sFkpaIXMofvvoQ6qB2umjHgHe8P8/s1600/syndet6.jpg" /></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Astioita etsiskellessä ilmeni nopeasti, että vaaleanpunaisen lisäksi väreinä olisivat sekä valkoinen, että hopea. Tulostettiin tarrapaperille muutamia pandoja, jotka mä liimailin hopeisien mukien kylkiin ja näin niistäkin saatiin just eikä melkein sellaiset kuin toivoin. Pandoja jäi ylimääräisiä, joten niiden avulla oli helppo korostaa teemaa ja tökkäilin pitsoihin pandatikkuja kuppikakkutyylillä. Kiiltävien lautasten ja mukien kaveriksi saatiin lisää blingiä yksinkertaisista, mutta näteistä tähtiserveteistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqSga8d34GgenpuqCjHSNGC6_bX0ISqh-bwV0UdrCZIIl3-n82BcmGLnIRuSNDW_Kb4gLhq7YnC4GUNhmK5tOjiShR6If9cvc-Gs5UQJQzaN1QafkOqbIzh5xicI3xGFoR602cCoDbJ0w/s1600/syndet5.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn-JWdAZ0du9ijxBy2C2jAXjoreBq-xNV-UX7zL2DyJjKdSvWk3xee9BsVo1Q0LtdpOROZyCGNnSNMDHzMuw76z4eUXdLMIghSJjLeTx1_-jmIqcEN11qcIRWLKvN2euZy9lW-n5_oYuQ/s1600/syndet7.jpg" /></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Meidän lightbox on tainnut olla jokaisissa juhlissa siitä lähtien, kun saatiin tämä ja tahdoin sen pöytään myös tällä kertaa. Selailin satoja tekstejä netistä ja pyörittelin niitä mielessäni, kun mikään ei tuntunut varsinaisesti liittyvän teemaan. Lopulta törmäsin ihan random "PARTY! LIKE A PANDA" tekstiin ja tiesin sen olevan siinä. Lightboxin viereen ostettiin kimppu kukkia ja asetettiin neidin panda istuskelemaan siihen eikä pöytä kaivannut yhtään sen enempää. Musta juhlat oli sopivan simppelit, mutta ihanan tyttömäiset!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLhuZ6ArbPJ0LIBKZgCgXjnAdKvBXJKiqtI52xmF-Yo2eyVipY24bnINckzycvumKsDODTSYm9shvSAD25tf_6EJmvWpsYvM_0XTLwUWbZtoiQXVeoSF7kbKOnJ8t72jOPtOfpWuBpPmA/s1600/syndet4.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7KeAYLc62NHK0AJq2yF369_F2RteJVava_78C9E43bK2qwoYj6NlxSRC_aSBnwwfHCkuni-WDc2hDKUXkOBdhB9nUG6A813k-KTBNH3mfDzw6OjdyIgVcSNhqtWXbxENstuYsbkJolys/s1600/syndet8.jpg" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-91363628353729711972018-05-21T21:59:00.002+03:002021-10-13T12:05:15.946+03:00LISÄÄ VAIN JÄÄTELÖ (LAHJA KERHOTÄDEILLE)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Esikoisen kerho on lopuillaan ja tänä keväänä meidän on aika sanoa heipat näille tyypeille, sillä kyseistä kerhoa ei enää ensi syksynä järjestetä. Toinen näistä tädeistä oli kerhon vetäjänä jo, kun esikoinen ensimmäistä kertaa tepsutti ovista sisään ja hän oli tälle heti sellainen turvapaikka, joten oon tosi iloinen siitä, että sama vetäjä on säilynyt tämän 1,5 vuoden ajan (tuntuu muuten hullulta, miten pitkään sama tyyppi on mun lapseni tuntenut). Koska nämä heipat on hyvästit, en jaksanut miettiä, miten päästäisiin muistamisessa mahdollisimman edullisesti, vaan selailin nettiä ja kun törmäsin Just add ice cream -lahjaboksiin, tiesin mitä tahdoin antaa. Esikoisen kanssa tehtiin yhdessä jätskiaiheiset kortit tädeille ja hän kävi kaupassa valitsemassa vähän juttuja boksiin, joka lopulta sisälsi:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Kuusi herkku-/jäätelökuppia</div>
<div style="text-align: center;">
Kuusi muovista lusikkaa</div>
<div style="text-align: center;">
Kuusi kuningatarvohvelia</div>
<div style="text-align: center;">
Mini vaahtokarkkeja</div>
<div style="text-align: center;">
2,5 askillista minismartieseja</div>
<div style="text-align: center;">
Puolikkaan pussin strösseleitä</div>
<div style="text-align: center;">
Forest fruit -jätskikastikkeen</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ostettiin pieniä sellofaanipusseja sekä tarroja, joilla liimattiin pussit kiinni, annosteltiin/käärittiin herkut paketteihin ja tänään polkaistiin vielä Ikeaan ostamaan laatikot, joihin sovitettiin lahjan sisältö. Nyt vaan toivotaan, että tädit tykkää jätskistä ja ilahtuu tästä, koska musta tää on mukavempi lahja kuin yksi sekalainen kahvikuppi muiden joukossa tai kukka, joita varmasti riittää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOoP7t_47RrvbGETwBxJzIMf81Cca9aasfSquYisj0bhHGSOVQHam0NoEuPr5zkq1OvuMiYvamxis9L_9SoYvOvih8I9lKa9eLq94-SFCD_XCbj207KwMd4gPYprFhAhfO3bsAwGKk464/s1600/justadd.jpg" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-55747544916420670212018-04-24T14:17:00.000+03:002018-07-10T08:31:33.639+03:00VIIKONLOPUN TORTILLAHAMPURILAINEN<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Mä oon tässä hiljalleen hiljentynyt monessa somekanavassa ja esimerkiksi Facebookissa mä en ole enää pariin kuukauteen selaillut feediäni. Ennen hiljentymistä vastaan tuli aika usein videoita, jotka lähtivät pyörimään automaattisesti. Usein skippasin nää videot, mutta sitten on muutamat, joita jäin vain tuijottamaan ja niistä videoista mun kaverit ei ylläty, jos ottaa huomioon, että yhdenkin kanssa 50% keskustelusta liittyy lapsiin ja se toinen 50% on El Macon kuvia puolin ja toisin. Yhden videon katsominen kannatti ja se on viime viikonlopun tortillahampurilainen - El Macon sijaan itse tehty Big Mac.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Tortillahampurilaiseen tarvitset:</b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: center;">
400 grammaa jauhelihaa</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Kahdeksan juustoa, meillä cheddar-sulatejuustoa</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Juustoraastetta</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Salaatti</div>
<div style="text-align: center;">
Sipulia</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Majoneesia</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Neljä tortillaa</div>
</div>
<div>
<div>
<br /></div>
</div>
<div>
<b>Meidän tortillahampurilainen koottiin seuraavasti:</b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Tortilla</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Juustoraastetta</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Tortilla (jotta pohjasta tulisi vahvempi)</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
200 gramman pihvi</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Neljä juustoa</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Salaattia</div>
<div style="text-align: center;">
Sipulia</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Majoneesia</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Tortilla</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Toinen 200 gramman pihvi</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Neljä juustoa</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Salaattia</div>
<div style="text-align: center;">
Sipulia</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Majoneesia</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: center;">
Tortilla</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Paistettiin pihvit uunissa, jotta ne eivät kääntäessä hajoaisi ja lopuksi lyötiin koko paketti vielä uuniin, kunnes pohjan juusto oli sulanut. Kokonaisena tämä ei näyttänyt niin kummoiselta, mutta kun tortillahampurilainen vedettiin neljään osaan niin noh... Ensi viikonloppua taas odotellessa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="518" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-Ak-uAHNwUz3k7Uej4Cxcpo748sYCHD5d2KGhheJa2w670Zs5qZQdM4lTayuMjAwSwNFYykuehjYM_22yrRBcbuVHr9D22qbXcYmXNi3Tac7hxdcEi90XhQmZKnyiZkaU7THkAfJgQBo/s1600/tortillahampurilainen.jpg" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-46745060123979678652018-03-28T14:30:00.003+03:002021-10-13T12:04:21.537+03:00KOKEMUS HORMONIKIERUKAN LAITTAMISESTA<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Ehh, vähän töksähtävä otsikko hakukoneiden varmemman tuloksen toivossa. Vaikka blogin loppu häämöttää jo ihan lähellä ja tulevat postaukset voidaan laskea kahden käden sormilla, mä koen, että voisin avata suuni vielä aiheesta nimeltä <i>ehkäisy</i>. Aihe, josta ei julkisesti ihan hirveästi puhuta, mutta joka kuitenkin koskettaa niiiiin monia meistä. Mä aloitin ehkäisypillerit varmaan joskus 15-vuotiaana silloiseen akneeni ja söin niitä aina siihen asti, että päätettiin antaa esikoiselle lupa tulla, kun sen aika on. Niiden vuosien aikana tungetut ylimääräiset hormonit olivat sekoittaneet mun kropan täysin ja pillereiden lopettamisen jälkeen menkat saattoivat tulla paristi kuussa tai kerran kolmessa. Sama meno jatkuu yhä kolmen raskauden jälkeen eikä mun kierrot ole missään vaiheessa ehtineet tasoittua, kun uusi raskaus on jo taas alkanut. Ensimmäisellä kerralla odotetusti ja toisella kertaa yllättäen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensimmäisen raskauden jälkeen sain reseptin minipillereihin, koska yhdistelmäpillerit ei sovi imetyksen aikana ja pidempiaikaista ehkäisyä ei tahdottu, kun oli tiedossa, että tahdottaisiin joskus toinen lapsi. Mä kuitenkin pelkäsin pillereiden sekoittavan kehoa vielä entisestään enkä siis koskaan niitä hakenut. Toisen lapsen jälkeen lapsiluku oli täynnä. Koliikin takia kaikki se on aika pimennossa, mutta muistan saaneeni taas reseptin niihin samoihin minipillereihin, joita en silläkään kertaa hakenut. Olin suunnitellut vaihtavani minipillerit yhdistelmiin heti imetyksen loputtua, mutta ajattelin päästäväni kropan helpommalla, kun skippaisin minit kokonaan, käytettäisiin vain kumia ja siirtyisin sitten suoraan niihin yhdistelmiin. Puoliksi suunniteltu on valmiiksi vituillaan ja se päti myös tähän. Käytettiin ihan tunnollisesti sitä sadetakkia, mutta monien muiden tavoin vähemmän on enemmän. Pojista oltiin oltu niin lukemattomia kertoja ilman ehkäisyä, ettei odotettu yhden kolmeminuuttisen keskeytetyn olevan maailmanloppu, mutta lopputuloksen te ehkä jo tiedättekin. Tuli kolmas lapsi, meidän kuopus, ja tuli taas aika valita ehkäisy jälkitarkastukseen mennessä. Uskokaa tai älkää, mutta kolmatta kertaa valitsin ne minipillerit, joita en siis kolmella reseptillä tähän päivään mennessä ole vielä pakettiakaan hakenut. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Täällä Turussa ehkäisyneuvolaan kuuluu vain alle 25-vuotiaat ja koska mulla tuo rajapyykki on nyt kovaa vauhtia lähestymässä, mun oli pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja hakea nyt se pidempiaikainen ehkäisy, kun yksikään <i>hupsis</i> ei enää perheeseen mahdu. Kierto seilaa edelleen ihan teillä tietämättömillä, kuukautiskivut on riittävän tuntuvia ja teurastusmenkat löytyy omasta takaa, joten muiden kokemusten perusteella suljin kuparikierukan heti pois vaihtoehdoista ja päädyin testaamaan hormonikierukkaa, jonka laittamisesta olin kuullut juttuja vähän molempiin suuntiin, mutta enemmän sinne huonompaan. Paria tuntia ennen aikaani googlettelin vielä otettavan särkylääkkeen määrää ja törmäsin tahtomattani vastauksiin "<i>Otin 600mg Panadolia ja 1g Buranan, takana kaksi luomusynnytystä ja kierukka sata kertaa pahempi. Itkun kanssa laitettiin."</i>, joten kamalan tuskahien saattelemana kipitin ehkäisyneuvolaan pala kurkussa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aulassa odottelu vain paheni ja ihan tosissani pidättelin oksennusta samalla, kun näpyttelin kylmillä, hikisillä käsillä viestiä WhatsApp-ryhmään. Vastassa oli onneksi ihana hoitaja, joka heti rauhoitteli, kyseli aluksi niitä näitä ja tuli lopulta mukaan lääkärin huoneeseenkin. Myös Turun ehkäisyneuvolan lääkäri oli huippu. Tämä lupasi höpöttää koko toimenpiteen ajan ja kertoa tyylillä "Nyt mä teen näin ja sen jälkeen saatat tuntea jotain alavatsalla..." vaiheet, joissa saattaisin tuntea sekunttien ajan kipua ja missä kohtaa kipu tuntuisi. En tiedä onko kipu todella niin yksilöllistä, sillä mä en pysty käsittämään yhtäkään lukemaani kauhutarinaa. En niin yhtäkään, koska mä en tuntenut mitään, en pienintäkään vihlaisua tai viiltoa enkä osaa edes nimetä inhottavinta vaihetta, koska sellaista ei ollut. Toki mulla on takana se yksi ilokaasusynnytys sekä kaksi luomusynnytystä, joista viimeisin vain yhdeksän kuukautta sitten, että hengittelyharjoituksia on tullut tehtyä, mutten tiedä oliko sillä merkitystä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta siis oikeesti. Jos harkitsette hormonikierukkaa ja eksytte lukemaan tätä niin unohtakaa ne kamalat kokemukset ja hengittäkää syvään. Jälkisupistukset tunnetusti on ihan paskaa, mutta niistäkin selvisi mielessään kiroilemalla, pienellä puhinalla ja lämmitetyllä kauratyynyllä. Nyt mielessä pyörii vain, että voi kun mä oisin kauhutarinoiden sijaan löytänyt jotain tän tyylistä luettavaa ja oisin säästänyt itseni taas kaikelta siltä turhalta pelolta. Mun kokemus hormonikierukan laittamisesta on kuulkaa niin bueno!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="421" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieMOnsrUmQb18wee9LosU8olJpTm1w2Bq3oq7ZL_ebEtgyMA5gfX-NFnSh1at3h7WaohThMc8RQJDhIox_GTZPYx66rvtupvwXHgMB_Ubt_4-QCDNysFHr8ODzCtIIUV4XdztiyhqdHWw/s1600/kierukka.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-47227248689681008792018-01-02T20:38:00.002+02:002021-10-13T12:00:44.770+03:00VAUVAKIRJA(T): PARAS TARINA MINUSTA<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Kerroin teille 3,5 vuotta sitten esikoisen Paras tarina minusta -vauvakirjasta, joka on nyt meidän kaikilla kolmella lapsella. Jossain vaiheessa hurahdin vauvakirjoihin niin täysin, että ostin esikoiselle uuden ja täytin sen paremmin sekä siistimmin kohta kohdalta. Lisäilin vähän yksityiskohtia ja siirsin kuvat uuteen kirjaan päällystäen ne samalla kontaktimuovilla. Kirja on ollut huippu, mutta mulle iski paniikki, kun esikoisen kirjasta täytettäviä kohtia ovat enää uimaan oppiminen, päiväkoti sekä muutama rivi vapaata tekstiä 5-vuotiaasta ja tämän jälkeen kirja olisi valmis - ja sehän ei käy, jos voi lähes kutsua harrastavansa vauvakirjojen täyttöä. Kirjoja googletellessa mua vaivaa se, etten tiedä tämän tarkkaa sisältöä enkä tiedä viitsinkö sellaista sitten edes tilata ja monesti oon saanut laittaa sivu sivulta kuvia milloin kenellekin, ja siksi mä haluan jakaa teille tämän Paras tarina minusta -kirjan nyt sisällöltään kannesta kanteen, jos joku tätä etsii ja miettii onko se sisällöltään itselle kiva.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh30pO4-G4LzbgkhvMvyUtN0ljaTRtyaocPjnBv4cROk8_ORttljC1UgwkxVFROjGLUuvQVEBGxJx45wamNLq5Zqox2E-BKfFTYEWqXFArS0tEiOqbzXB8SgkkKo4Mg0WGtaVbXX3Sf0FM/s1600/ptm1.jpg" /></div>
<br />
Kirjan ensimmäinen sivu on päähenkilön nopea nimeäminen kuvan kera, mutta mä lisäsin tähän myös kuvan päivämäärän, jotta ei sitten vanhana tarvitse arvailla, että miten vanhoja niissä mahdetaan olla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG6mS4pTwXfp7En0knSeYnVotJ5paucj2oEqGaeSP9T468tGvSigOqMyM7Us8MCENn1A7T2R9Ppdv_pE3vxgXtJkbp8ZuaCTEhirXfZxRqXqYuPafYTflLVvPty3DIQVE97Clph9hLJe8/s1600/idptm.jpg" /></div>
<br />
Päähenkilön jälkeen alkaa varsinainen tarina, joka lähtee jo ajasta, jolloin vanhemmat tapasivat. Kirjassa kysytään vanhempien nimiä, annetaan tilaa kertoa itsestä ja sitä kautta päästään siihen, miten sitä sitten oikein tavattiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpEzLzD1-2TjItZ9SPhTjF0u11Ra5kO_Gw5mpI2Ldb6KqT7J84Rtqf8X2zJ27yDaLKpZWNF51wVtD7E8lWg0-9n1myyoWlOe9i4akOcc-sHw73RahiR0cSS74e69-uwol9yEQsMfLnVkk/s1600/vanhempani.jpg" /></div>
<br />
Vanhempien tapaamisesta päästään raskauden kulkuun kysyen ensin äidin <i>sekä isän </i>painonnousua raskausaikana. Aukeamalla on paikka masukuvalle ja ultrakuvalle, joihin kumpaankin oon lisännyt tarkat raskausviikot. Meidän lapsilla on ollut myös omat masunimensä ennen rakenneultraa ja nimen paljastamista, ja ultrakuvien ylle oon lisännyt lauseet "Vatsassa minua kutsuttiin Dinoksi/Pavuksi/Sisuksi". Ultrakuvan alta löytyy vähän tilaa kertoa siitä, miten raskaus sujui.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJxmOljnkpu9nkfCFaqWPrnDZDd3TMNIdA-F4BpeOQbG_1N97QCwcfQvYUNqlJjJyBD3lC6luxMmplarZAfyTvk5_mi6M8URJRlfwKwJMoWb8dHyhKG_Fon2rzeDRSGAZfNPrLhZj_r4E/s1600/odotetaan.jpg" /></div>
<br />
Odotuksen jälkeen tulee luonnollisesti Nyt olen täällä! -sivu, jossa kysytään laskettua aikaa, syntymäpäivää, aikaa, viikonpäivää, horoskooppia, säätä ja sitä mitä muuta tapahtui samana päivänä. Sivulla on paikka syntymäilmoitukselle sekä synnärillä olleelle rannekkeelle. Seuraavalta sivulta löytyy paikka nopealle ja ytimekkäälle synnytyskertomukselle ja mulla on kyllä tehnyt to-del-la tiukkaa, kun oikeasti saisin kirjoitettua aiheesta muutaman aukeaman.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixjf1fOFAR_Fsdy0XEARKAXuHmqMktV7L9THWjzcdqPrygIjqRvoumDcPiElGDKRTxxemltToBMgpaHg-Ma1jDrIco3VIF0J6JjhUVeMKFltgKI4lIyK4ZIgUsU5BtQOc2tQY-LLAnLmY/s1600/ta%25CC%2588a%25CC%2588lla%25CC%2588.jpg" /></div>
<br />
<span id="goog_1525208350"></span>
Seuraava aukema alkaa kotiutumispäivästä, kysytään osoitetta, sitä miltä kotona näyttää ja annetaan koko sivun verran tilaa kuville kotoa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgetqdbiH6aHdAMyYhv85_VOOuIsJqYiC_fxgH_O8O0beqffuM-dJPcE8xB-YMkqFUucznijIrWgXCanvkyRk0Xq71ALzw43g6elvDC3SiytKiAQ5CCl2bQBVBHwWWGowrL9ZU7ycXtTLA/s1600/kotona.jpg" /></div>
<br />
Ensimmäiset kuukauteni -otsikon alta löytyy teksti "Päivärytmimme ja mitä kaikkea teemme". Toisella sivulla puolestaan on otsikko Nimeni on, jonka alla on kohdat "Nimeni on..., koska", "Minua kutsutaan", "Muita vaihtoehtoja, joita vanhempani miettivät", "Jos olisin ollut poika/tyttö, nimeni olisi ollut", "Tässä kerron siitä juhlapäivästä, kun sain nimeni" sekä "Kummitäti/kummisetä/sylikummi".<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2KpL84bw3CZRfVCfgifR3cjd7CkDYylFjMoP-0w0qRspg3uSnuTCMYVNDNfXuk3Zo2kPgOYSE6D7eVsKxhIc9lotE-JyexO2cqIYgIpMRzq-TOsfKfY67QoM8lIp5VZRcqwJiXdRmj9w/s1600/ekatnimi.jpg" /></div>
<br />
Seuraavan aukeaman aihe pyörii sen ympärillä, miltä vauvana näytti: silmien- ja hiustenväri, yhtäläisyys vanhempiin, ketä muistutti muiden mielestä, erityiset tuntomerkit ja tietenkin syntymämitat, mitä voisi musta olla jo muutama aukeama aiemmin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigh27pzErB2G1TZUAaAZDp4fM11slQFksMWb84__6Ac14zzO7w95R83N3G1jWF25TQizPzRpWiPKlFJ1sOs7pSSmNWYZwyM3AGmXWKnqgzI-fcFAuhNip1yQgTVf4bFPdU4O5fyfVUj90/s1600/na%25CC%2588yta%25CC%2588n.jpg" /></div>
<br />
Kaikki sanoi toisen lapsen kohdalla, etten tule täyttämään enää vauvakirjaa, mutta niin vaan vielä kolmaskin täyttyy samaa vauhtia kuin se ensimmäinen. Tällä aukeamalla on paikka käden- ja jalanjäljille sekä hiussuortuvalle, joihin jokaiseen lisään/oon lisännyt iän lisäksi myös tarkan päivämäärän. Tarkat päivämäärät löytyy seuraavaltakin sivulta, jossa kysellään ensimmäisiä juttuja, kuten hymyä ja ensiaskelia. Haluan muistaa kaiken, joten oon lisäillyt tämän sivun täyteen omiakin juttuja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0WoG_EcE4MhrMQ_KgZv3Dl-h7ksO9k_44og_OSTIJo_HuCXjWYYF7rYbE8YLqOkSkYVQjRz-_6FnERRK9hr4DDTwiuvr_pBcMuoN9iBDFi-be5BhEtLbLilISRCsGNhTvvyYRvn8kqY4/s1600/ensimma%25CC%2588iset.jpg" /></div>
<br />
Tykästyin tässä kirjassa aukeamaan, jossa on kohtien "Tällainen olin vauvana" ja "Uhmaiässä yhteen otettiin ennen kaikkea näistä" lisäksi muutama rivi jokaista ikävuotta kohden viisivuotiaaksi asti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiitxgHT4xy8wD2Aitg9dwCKixbbfHb2AclVDQKQJA9DXL02Ba8gqtW6oT7Wp-U2EeL88_ROPZnhE5G-409SyE8Td4NnkZLL4qPvhsMuLO-dihoeo673KWVL717VE_qcJWuEKApEZ_Zxo/s1600/vauvana.jpg" /></div>
<br />
Sukulaiseni-aukeamalta kysytään sisaruksia, isovanhempia sekä serkkuja ja muita läheisiä pienen kuvatilan kanssa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMa2C5R13relkzfu6IiGJPRru5RRtRptG6fuoHPyFDuCeUKW_FAD9BudwZASmDXQ2agCEsrez9QQY9m3dIjbi76BchONEhaYqt1LLB8w7Cm3PNnjAfJlxP2k_LDY-suhR3m9rhC2wbx1I/s1600/sukulaiseni.jpg" /></div>
<br />
Kirjasta löytyy myös vähän ehkä hassusti täytettävä sukupuu. Ylhäällä on tilaa pienelle omalle kuvalle, johon meillä esikoinen on piirtänyt maailman suloisimman, pörrötukkaisen itsensä. Alalaitaan lisäsin kuvan päivämäärän ja kaipailisin muutenkin enemmän tilaa sukupuuhun, koska syntymäpäivien lisäksi aion merkata näihin kuolinpäivät.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_rKYYBqAhw3zD5m8DEKviGfcNfd_JdRZYqCICF317PICWKSFdXskP4v_wkeJm21KhsLO9Ih6cWoniKMlwYYzFnidE-TeGl-jEtsvtDZkzqkh0vTWuRrZiTPW5aTrjP761zu_cSiJ0YP4/s1600/sukupuu.jpg" /></div>
<br />
Minä syön -aukeamalta löytyy kohdat "Näin pitkään sain äidinmaitoa tai vastiketta", "Söin itse ensimmäisen kerran", "Juon mieluiten", "Hyvää", "En missään nimessä juo", "Ällöttävää" sekä "Muita jännittäviä ruokakokemuksia", mutta mä olen lisäillyt sivulle myös mm. mitkä olivat ensimmäiset soseet ja milloin ne aloitettiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAqXn9HC96ZVNIIuekHOJW5OQUc12tYSg1yRRD58kkUM41GteioHTq2vMokrEoAhV15BPoXb-O5H-v2-kSvBuMm5DXRSNNAgI6kEBJZ_VYYsnTp2lrCKvH04c4G7p2zXeI26tNuh1p3OE/s1600/syo%25CC%2588n.jpg" /></div>
<br />
Seuraavilla sivuilla on puheenkehityksest. Kysellään ensimmäisiä sanoja ja niiden merkityksiä, mitkä olivat seuraavat sanat ja millä nimellä kutsuu itseä ja muita. Toiselta sivulta löytyy hauskoja sanoja ja mitä laulaa mieluiten. Mä saisin kirjoitettu poikien letkautuksista varmaan kirjan, mutta kaikilta löytyy omat pienet vihot, joihin kirjoitan kuukausittain hauskimpia juttuja.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKotW8tl1i1hwxEXdKbMYM81qefmhNeyDCPjyTgLYjoovnAoLAQSci1nQDvRqY3zV3jdZSQMEITO-u1Rn9NkLr0mdYz8U2UNR8PjH0Jwwvl0GooMfRGUbpY-MLaE9AAGhNajnMvsuzQhE/s1600/puhun.jpg" /></div>
<br />
Suosikeista löytyy vähän kaiken laista: Lelua, kavereita, musiikkia, kirjoja, ohjelmia ja vaatekaapin sisältö.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1nagHaUqPwHMZ_jVH-jrtNUSeTYT1olO6_k3keMd6-byeWtA194QlsBHzVetIMslPtjOvFlZ9KiYzwP6SlS9wQnlcvI5JXTeN7m0t6zy3eADCEGvuoNuKl7dcm0ZCbnk2wENZL2tcv5Q/s1600/suosikit.jpg" /></div>
<br />
Lempipuuhiani-sivulla keskitytään ensimmäisiin leikkeihin, isompana leikittyihin leikkeihin, metkuihin, pyörällä ajamiseen, uimiseen suosikkiurheilulajiin sekä siihen, mikä kirjan päähenkilöstä tulee isona. Näistäkin saisin kirjoitettua aina yhdestä ikävuodesta kokonaisen aukeaman verran.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJ7bPLSWxg8Hx2lHf129B57NTwwHViU0fH2GjIvAW3Iy_qQbXjuijTveHNByJbrMwKBBjin1DcdVOzDFgTi5TMTGkAQYLxerCS_Wx1MEmhL3f_bF4ZAmPszSj-qOiPJi8wkDVtSswnkto/s1600/puuhat.jpg" /></div>
<br />
Myös päiväkodille löytyy oma sivunsa ja tämä onkin ainoa, joka esikoisen kirjasta vielä puuttuu. Seurakunnan kerhon alkamisen oon sivun alalaitaan merkinnyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjexyAJH2fUzXgNgHRlMT7WT9h84S5estFs0hi5ohgBxhn9agPOl5RfZjcpGSp8PrCu4-GDAb0J6VnK8at4DhR3IkCsUuJEmT20cxwLIYjj62CDT-rLwgLf7tALzh88z_4ZzoEdNIADjAI/s1600/pa%25CC%2588iva%25CC%2588koti.jpg" /></div>
<br />
Kesälomareissuista oon kirjoittanut sen minne ollaan menty, milloin ja kenen kanssa. Kaikkien kirjoihin oon myös liimannut ensimmäiset laivaannousukortit kesän laivareissulta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5Do1yDd8Xf9suX_mRutdlnc2lIpAQadzWGOO2BO4lPv_N8RI4NUm1biTB-gcxj8whxlvDh3UFikHbv1oXi_PALTkvxvkpCg3RjeL4DK1yCdEPAidwDh-unasy1_FjhOqhvt8DmRDAJyI/s1600/matkoi.jpg" /></div>
<br />
Kirjan viimeiset sivut liittyvät päähenkilön syntymävuoteen ja sisältää reilu kolmekymmentä kysymystä otsikkojen Politiikka ja Talouselämä, Urheilu, Ruoka, Ruokakaupan hintoja, Vuoden kulttuurihuvit vanhempieni mielestä ja Tämän vuoden trendeinä -alta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvCW2LwOZYkUA-ynEdPMHbaEBSrX42-KN47Gq2hZL-z5VjmetMKCnI_Rae9_LrEMnVUUwwDdH9WhX_pvg4mDOuikrdTqcm_hCGRZBCH4cEzw-c72q8RR5BSzdzm9Uzr5yA_ddJRg1hEgo/s1600/vuosi.jpg" /></div>
<br />
Kaiken tämän jälkeen kirjassa alkaa kahdeksan tyhjää, kuvin varustettua sivua, joihin on mahdollisuus kirjoittaa omia höpinöitä. Mä olen kirjoittanut sivuille lisää ristiäisistä, ensimmäisestä joulusta ja uudesta vuodesta, nukkumisesta sekä hampaiden puhkeamisesta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUzFzND6dOhZK-bMY_TSfUoQpChUb77lNcINHaRi2ORNHdEEmqqH55pgR2XXaMVye7TXh4vxXM7CtuU8t2j_1lbELDb8abx1FMAZKm1-LDAh-xlZCz7FcI_mRD4IqkUKYn87uYZihnMgg/s1600/tyhja%25CC%2588.jpg" /></div>
<br />
Kirja päättyy kahteen muovitaskuun, joihin oon säilönyt mm. kaiken. Löytyy kontaktimuovilla päällystettyä raskaustestiä, lehdestä leikattua syntymäilmoitusta ja kuvaa lehdestä. On kastetodistukset, itse tehdyt hammaskartat, neliapilat, ultrakuvat ja blogista tulostetut syntymäkertomukset. Tytöllä on tulostettuna myös synnytyksestä tehty uutinen (<b><a href="https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/janna-24-paivitti-synnytyksensa-reaaliajassa-whatsappiin-ja-julkaisi">Me Naise</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b><b><a href="https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/janna-24-paivitti-synnytyksensa-reaaliajassa-whatsappiin-ja-julkaisi">t</a></b> & <b><a href="https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/janna-paivitti-synnytyksensa-minuutti-minuutilta-someen-nyt-alkaa-tuntuu-niin-etta-jalat-alkaa-pikkuhiljaa-tarisee/6594386">MTV</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>) ja mun raskausaikana kirjoittama kirje hälle.</div><div style="text-align: justify;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg36YEzJK8dfluvJwnRX3sTgY2mGCwUljejYdsIfaWDZDhRQGq5YPxQW0dzcNyw-6sWv06szPAMio6j5urqCC1tmBluSL88P2AVFuZ_cKtYQm6WRUebM7XfNFV_N069oB-c_e1r9R2uqdQ/s1600/tasku.jpg" /></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja koska esikoisen lähes täynnä oleva vauvakirja ei sovi mulle, päädyin googlettelemaan näitä uudemman kerran ja ihan pian jo klikkasin ostoskoriin kolme kappaletta kirjoja, jotka kestävät täysi-ikäisyyteen asti, ettekä usko millä innolla mä niitä aloin täyttelemään. Niin lenteli kuulkaa sormia napsauttamalla kaikki tiedot mm. siitä, mitä esikoinen sai synttärilahjaksi 1-vuotiaana. En tiedä miten monta vuotta mun pää olisi näitä tietoja vielä kerännyt, mutta nyt ne ainakin on tallessa. Kirja on tätäkin pidempi, mutta jos mä keksin tavan ja jos jaksan nähdä vaivaa blogiin niin saatan tehdä vielä joskus postauksen...</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-22705973498160489752017-12-30T22:08:00.000+02:002018-07-10T21:06:30.802+03:00JOULUN LOISTAVIN LAHJA (DIY HEIJASTIN)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Ootko säkin joskus miettinyt, mikä ois joulun loistavin lahja? Mä tein tossa joku aika sitten lapsille heijastimia ja siinä tehdessä tuli mieleen, et vitsi, miksen antais sellasta myös mun äidille. Tarvikkeita oli vaikka miten ja niin heitin pakettiin DIY perhos-/sudenkorentoheijastimen. Oon tässä duunannut näitä enemmänkin ja sen lisäksi kirjain-, emoji-, enkeli- sekä Batmanheijastimia ja vielä olisi ainakin yksi pupu tekeillä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Perhos-/sudenkorentoheijastimeen tarvitset korupiikin, kahden kokoisia helmiä, heijastinkangasta, kuminauhaa sekä klipsin. Piirsin paperille siipien mallit, jotka ovat noin seitsemän ja kahdeksan senttiä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvvMuQhCRQiVLfCF1Wr43J_ZnY_JEZv5DM9GXcdxqL5Yy9QXRiWvwe7OnlI_LLEF4yIREwupyoL8CHGxg2Q52xdttd2hj-xC_zb9BJE-XlQ9vNIgolBSzL5qoFx7pp64zwX1zlUMqnia4/s1600/heijastin1.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Ensimmäisenä piirsin ja leikkasin siivet kankaasta ja vedin muutaman ompeleen, jotta ne eivät pääse pyörimään vastakkaisiin suuntiin ollessaan liukkaita.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFR7oQFCsETwfaDlZpNDTKyPU19-F3lXxKM3Vh0ODx_lnTfoEvYnAdeOtq1TtRFJodhyphenhyphennPQZAtLWQ-PXkw9-bSkpWmh_KioqvlSyOjNSrhceZdee-lYCSp9Zji4WoIl0nhz4nlNbi7EQQ/s1600/heijastin2.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Pujotin siivet sekä pienemmät helmet korupiikkiin ja väänsin piikin saksien kanssa kiinni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiLCAYSeH9x_kBGAzYkNXireIENvZ7KvJqm2gnp-qAwJ_sn8kytOFJeT53epbuBilskhyb9zSR6dy745MgM1rRavj8WdZh4En39itOiJFfKqo2d06FxA_h_koiGRq6vnZkMlU_9-dmFUw/s1600/heijastin3.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Kuminauhasta leikkasin kaksi pätkää. Toisen mitassa X ja toisen X kertaa 2. Solmin tuplamittaisen korupiikin päähän ja lyhyempään pujotin suuren helmen, jonka jälkeen tein tästä epämääräisen solmun korupiikkiin. Mun helmeni on liian iso ja nousee piikin päästä, mutta kolmen kuminauhan solmukasa pitää tämän paikoillaan ja solmut ovat kuitenkin näkymättömissä helmen sisällä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCOiOGl4s67QmD3eZiRgs5r3XYP6gQ_L5Wq77PfXsMnK07nt12R7CPrI91yBPzc3kT1Z-GT777d1eSRo_83lYz7ojE8bEqTszZv44MrrOWv02kjL1E-JiAr9HcFzkTG-d2P4MmZHfVkvg/s1600/heijastin5.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Kun nauhat olivat tukevan oloisesti, aloin letittää ja solmin letin pään klipsiin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="494" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZmxkrKmEVj4s8dI2eUwb5yVi70DmIg5VsvH3_HdTkWY9YzU29Mzv5bRJoqwJJ5ZsL9voeGpQzI-r6DIVta4B5r-W3YvC19qK8hyYxvzj3bmGkLU6eooo7foQiOAGpkf2AA7wLauP-QmI/s1600/heijastin6.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Oishan tän voinut kauniimmin hoitaa, mutta tadaa - se tosiaan loistaa!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="324" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3K3bAzjH1PlsO9XbxWE5Ekm37Yk3Ng-z63d08nmLN8S0pTjFwhiMjom3VPCLD73w-mLNpuj14qKPqeWjAFOTnusa-63WeAZgDos_w68l98falkPsmCgKa5T-WqRXOofL6I0hGKjUNk-Q/s1600/idheijastin.jpg" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-43793580401601587732017-11-30T15:11:00.001+02:002021-10-13T11:56:03.059+03:00MEIÄN KOTTO <div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Blogin loppuminen on ollut tosi paljon mielessä viime aikoina ja kun lähtölaskenta on tavallaan jo alkanut, mietin mitä mä haluaisin vielä sanoa tai ketä kiittää. Mulle tuli yksi paikka ja yksi henkilö mieleen ja kun mä sitä siinä suihkun alla seistessä pohdiskelin niin 20 minuutin aikana olin luonnostellut koko postauksen päähäni ihan alusta loppuun. Näiden vuosien aikana oon oppinut sen, että jos joku teksti tulee luotua ilman ajatuksia niin sen kuuluu nähdä päivänvalo. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">Oon kuulunut Turun seudun mamien -Facebookkiin jo vuosia ja aikista kyseisen ryhmän kommenteista mun sydämeen on painunut ehkäpä ikuisesti kommentti, jossa mulle täysin vieras ihminen oli valmis tulemaan meille, hälle itselle täysin vieraaseen paikkaan, kantamaan täysin vierasta, raastavaa koliikki-itkua itkevää vauvaa, jotta mä saisin hengähtää. <i>Hän on mun oma imetys-, kantoväline sekä synnytysidoli</i> ehkä siksi, että ne on kaikki mulle niin tärkeitä asioita. <i>Monesti oon vaan miettiny, et vitsi mikä muija!</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Miten tää sitten liittyy tähän kaikkeen? </i>Samalla tapaa kuin mm. laiva, iltatoimet, vaatekauppa, siivous, kotieläintila, markkinat, ruokakauppa, uimaranta, ulkoleikit, neuvolamatkat, Muumimaailma, kirpputorit, mökkireissu, metsälenkit ja monen monta muuta asiaa liittyvät toisiinsa. Niitä kaikkia yhdistää <b><a href="https://www.kotto.fi/category/9/marsupi-pikanelioliina">Marsupin pikaneliöliina</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lapsi lapselta oon oppinut vaatimaan asioilta enemmän ja niin kävi myös kantovälineiden kanssa. Esikoista kannoin Baby Björnissä ongelmitta. Toisen kanssa sitten jo vähän pyörittelin silmiäni sen suhteen ja kannoin vain välttämättömät tehden huivilla omia parannuksia. Kolmannen kanssa en aikonut enää koskea koko reppuun, ellei olisi todella pakko. Kesällä mua alkoi seurata Instagramissa joku, jonka profiilia en sen enempää tutkinut. Klikkasin profiilista vain suoraan osoitteeseen <b><a href="http://www.kotto.fi/">www.kotto.fi</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, koska mietin, että mikä ihme on <i>Kotto</i>. Ensivilaisulla rakastuin Marsupin pikaneliöliinaa ja juurikin Turun Seudun Mameista (TSM) kyselin kokemuksia ja Tuuli, joka oli sen instatilinkin takana, tuli heittämään kommenttia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Mun Kotto, sun Kotto, meiän Kotto. Kantovälineisiin ja kantamiseen erikoistunut verkkokauppa ja viihtyisä, pieni perhepuoti</i>, josta löytyy vaikka ja mitä omaksi tai vuokralle. Kun mä olin törmännyt Kottoon, hymähdellyt hetken sille, että tajusin Tuulin olevan Tuuli ja kiinnostunut Marsupista, uskaltauduin kysymään, josko meillä olisi kaupan aukiolojen ulkopuolella mahdollisuus lainata pikaneliöliinaa laivareissua varten hätäisellä aikataululla. Saatiin sovittua aika ja vaikka Marsupi kuulosti pikaneliö<i>_liinan_ </i>takia yhdeltä solmulta, oli Tuuli opettanut tämän käytön pian sekä mulle, että miehelleni. Oon vieläkin niin kiitollinen siitä, että meihin jaksettiin käyttää aikaa ja saatiin rauhassa tutustua kantovälineeseen eikä reissu ollut mikään tässä tää ja morjes -juttu. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>No mikä se pikaneliöliina on? </i>Löytyy sekä <b><a href="https://www.kotto.fi/product/131/marsupi-oliivi---pikanelioliina">Marsupi Standard</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>sekä <b><a href="https://www.kotto.fi/product/47/marsupi-breeze---pikanelioliina">Marsupi Breeze</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, joista meillä on jälkimmäinen. Breeze on Standardin superkevyt ja pellavasekoitteinen versio, jonka paino on alle 300 grammaa. <i>Superkevyt, superkiva, superhelppo ja superhalpa</i>, jos vertaa moniin kantoreppuihin. Ei klipsejä ja klipsuja, muttei sidontojakaan, jotka saa mun pään pyörälle pelkästä ajatuksesta. Myönnän, että ajattelin alkuun vähän nojuujuu tyylillä siitä, miten hyvä tää voi olla, mutta tosi nopeesti sain huomata, että kaikki se on totta. BB:n repussa hartiat kipeytyi lyhyenkin kantamisen jälkeen, mutta Marsupi on niin kevyt ja pehmeä, etten edes tunne sitä. Mä myös pelkäsin jo etukäteen, etten varmaan jaksaisi kantaa tyttöä paria kuukautta pidempää, mutta tyttö on nyt reilu viisi kuukautta ja 7,4 kiloa enkä huomaa eroa siihen parin viikon ikäiseen neitiin, jonka kanssa tätä harjoittelin (muoks. enkä kantaessani reilu vuosikasta, vajaa ysikiloista). Marsupi on meillä edelleen ja vaikka tyttö viihtyy lattialla niin hyvin, ettei pikaneliöliinaa tarvita enää päivittäin arkisissa asioissa kotona, on se käytössä joka viikko ja mukana aina, kun astun ulko-ovesta kotipihaa pidemmälle. Omat, ennen raskautta olleet mitat ovat jossain kaaaaaukana tulevaisuudessa ja kymmenen jäljellä olevaa raskauskiloa tekee aika huonokuntoiseksi pullamössöksi, mutta uskon, että hyvällä kantovälineellä jaksan kantaa ensi kesään, sinne 1-vuotiaaksi asti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotto löytyy <b><a href="https://www.kotto.fi/">netistä www.kotto.f</a></b><b><a href="https://www.kotto.fi/">i</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, <b><a href="https://www.facebook.com/munkotto/">Facebookista @Kotto - perhepuot</a></b><b><a href="https://www.facebook.com/munkotto/">i</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ja <b><a href="https://www.instagram.com/mun_kotto/">Instagramista @Mun_Kotto</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. <i>Notta eipä mulla muuta. Halusin vaan päästä vielä avaamaan suuni sen suhteen, että mää <3 Tuuli, mää <3 Kotto ja mää <3 Marsupi Breeze pikaneliöliina.</i> Postausta ei ole toteutettu yhteistyössä, vaan mä päätin kirjoittaa tän kaiken omasta tahdostani, koska Tuuli on kaiken näkyvyytensä enemmän kuin ansainnut ja mulla oli vielä hetki mahdollisuus sitä antaa. Kiitos. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
(Kuva 10/17 Vauva-lehdestä. Neiti ja Kotton Tuuli. Lehden kuva <b><a href="https://www.pimiolounge.com/">@Pimiö Lounge</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.)</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXjHSe8bBKzpgJD4J8no3tzh7YL2rDPjA2cOMnFFXRwQFRToMifld-us-dORLWU6OHl_5LozUmIiY-dd3OANnjE-ZsPZXymMUwBkvHrownLTOUojuODzGJAgMaNjc6qYGYzv2rHf_iouo/s1600/kotto.jpg" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-36567764473110083622017-11-28T14:06:00.001+02:002021-10-13T11:51:26.280+03:00LET'S PAWTY (RYHMÄ HAU -SYNTTÄRIT)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2014/12/party-hard-its-moomin-time.html">1-vuotissynttäreillä teemana oli Muumi</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2015/11/come-and-meet-with-shaun-sheep-2v.html">2-vuotissynttäreiden teemana Late Lammas</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ja <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2016/11/lets-get-party-started-ti-ti-nalle_5.html">1+3-vuotissynttäreiden teemana Ti-Ti Nalle</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. Mä olin ensin vahvasti sitä mieltä, että teemat on nyt teemailtu, kun lapsia on kolme, mutta päässä naksahti jälleen kerran ja koska Ryhmä Hau <i>- tai Nihhau -</i> on molempien suuressa suosiossa, oli mun pakko saada pitää pojille yhdet 2+4-vuotissynttärit Ryhmä Hau -teemalla. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggH9gG4we7RnLP5n-1zctQqQs0EPTWCD_GLnZ95bcNbXk2eSpWfDSD1BOtdSzmfSQ4Yk4UZE-w2a8mu6azpXM4V0v0pe3-ALyRi1hpXDnjAoEPIXWZm45zEgapq_He0ppz0XzmOQ1KLk0/s1600/synde1.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge40pOsav_jBDAB69T0qIQtloBI5kloHi4Cl9np8KanTU69_bB7a_KiUW8MLbGuhyhSlKyWEubjOOHl1Bzq3E3JPUdtqh25cPkfxgiX3w56TA_9rev7doeOUPY2b2bm8gHhYyHyrPc64k/s1600/idsynde.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Valittiin Ryhmä Haun hahmoilta muutama teemaväri ja koottiin pöytä Sampan punaisen, Vainun sinisen sekä Rollen keltaisen mukaan. Koristeluun riitti värien mukaiset ilmapallot, lightbox ja lasten kanssa askarreltu viiri, sekä omasta takaa löytyvät lelut. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkLS57Dr0AydVKXGgCgvDNOYpskGC6LiHYRudeQmRuYyFqLVbCfEAyadofkAHYFiCiKGgXYMCq8SN_jTJTArMgKs6ag3fVkWBdH4zANsMRVBd2su0P6QEfrZkT8ACdYUtcmFUGvBKusXg/s1600/synde1.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1ZsO6AsMx6A9nwZgZYrQcwflRq4o1I9ish-wpmugHz3ZrYcMavYcU9iaxlsDP40eCyS9gowDUOaOrcOr0Pz7y09RFcK2EcFnmyISQjzJ-dI_yxoWOu5x_0WuhlwEHze7quKGF0YMAhdw/s1600/synde2.jpg" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarjolla meillä oli Rollen lihakakku (voileipäkakku), puppy poop (marenkeja), pup-corneja (popcorneja), Vainun pehmonalleja (nallekarkkeja), lumitassuja (lumipanttereita), pentupoppoon (täyte)kakku ja poikien lempparijuttu, eli Haltin jääjuomaa, joka todellisuudessa oli ihan vain elintarvikevärillä värjättyä Spritea. Puppy poop oli nimensä mukaisesti syvältä ja toisena päivänä ne ei sitten onnistuneetkaan, joten jäi kokonaan pois tarjoilusta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixQYalGCWHVdALjEqSpA0oC8SADMgTEA9OF4aZlsI2d3eibAaH9hJLA0cSABzKeoCmOZXj_NcaloBByv1o6MAzUZlgi_j0gjIHytIRa4RAjsikcxjURmXXATkot96RrUK0A1XukbnpUX0/s1600/synde7.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj09gr3ceqkBmFlxDqNYJHtzh_wq0v8jS9muyEpbt7_-v8aNuqz3476datjscHwrxTaNaSHlZfvwfED2SvzKx7J4cqWB7tC8mTCC8pr693BXh9SAh70lmMg_dH5ABJDWedObBnPpzmPC-0/s1600/synde8.jpg" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hetkeksi mulle tuli jo olo, ettei enää ikinä yksiäkään synttäreitä yhdelläkään teemalla, vaan ens kerralla eripari kupit, valkoiset kertislautaset ja pelkkä kakku pöytään, mut kyllä mä nyt ehkä vähän haluisin jo googletella, että mitähän kivaa me tolle perheen prinsessalle kehitellään ens kesälle. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpa65g9FhZtmFgpJUpihg0_nRdfSbx_0nkyR55Hi7T2AGMvh0y02zagAfW6hG-ep9AXSg5Js93hrtfojCw3jp0qiqAQHpJAV-wkCf5VnoY3HpXfNxFLDQbkTcLP9ZNXGXPi89q43psZR8/s1600/synde4.jpg" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRUQPdNue2jnczmADw0EdWXGz9Ez5Lidl0W8BEWGJMj8ftVep6svcA-AAlmKkLqMlzRO_5_53zrIheStyvDshiLT5HCteaCiZpIS5fY_5g4TIDR31xFjt9_jix-_tIlOMUm2l890AP3qA/s1600/synde9.jpg" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-77879695196230021202017-11-27T13:19:00.001+02:002021-10-13T11:50:41.054+03:00TYÖHANSKOJA TARVITSEVAN APUKÄDET<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Mä tyhjentelen tällä hetkellä luonnoksista vanhoja postauksia ja lisäilen niitä, joita voisin kuvitella vielä joskus julkaisevani ja vastaan tuli pikaisena postauksena tämä. En tykkää antaa mitään ylimääräistä roinaa lahjaksi, joten olin jo ajatellut, ettei mun isä saa tänä vuonna isänpäivälahjaa lainkaan. Pyörittelin mielessä kaikkea käyttötavaraa ja mulle tuli mieleen työhanskat, joita tiedän mun isän käyttävän usein pihatöissä. Passitin oman miehen hanskaostoksille ja itse asiassa samalla reissulla tää haki mulle tekstiiliväriä, joilla me painettiin kolmiin hanskoihin papalle apukädet. Esikoisen kanssa kirjoitettiin pakettiin lappu "Tässä kolmet apukädet sulle, oothan sentään PARAS PAP(P)A mulle". En tiedä oliko nää saajalle oikeesti hitti, mutta käyttöön ainakin pääsi ja tällaiselle krääsänvihaajalle oli yhtä mieltä hivelevää kuin <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2017/05/hyvin-pyyhkii.html">meidän tekemät tiskirätit äitienpäivänä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="497" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW2hTVF-L3HqSH6yD4rQX8uzxmPU_kyxtE9Tk8YLGiGP0bxSXOGOQE4WZTcbQdNzm3npqSnWPkoYLV6IBJSZU5IyYd7jlXhqZuGmdFW-JaCZUu83msXTGLcwFtByVU3x1NTnX286kE2DE/s1600/apuka%25CC%2588det.jpg" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-19629830230973282392017-09-23T21:54:00.002+03:002021-10-13T11:50:12.289+03:00NYSSE TULLOO! (MILTÄ NÄYTTI SOMESYNNYTYS)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Ensimmäisestä synnytyksestä päivitin meidän Facebookin odotusryhmään, mutta neljässä vuodessa oon unohtanut ihan täysin, mitä sinne jaoin. <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2016/03/olipa-kerran-some-synnytys.html">Toisen kohdalla kirjoitin postauksen omista kommenteistani</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ja musta sitä on ollut huvittava lukea myöhemminkin. Tästä kolmannesta perustin WhatsAppiin Nysse tulloo! -ryhmän, jossa oli keskimmäisen odotusryhmäläisiä sekä neljä muuta tärkeää tyyppiä. En luota siihen, etteikö viestiketju joskus häviäisiä, joten jaan sen jälleen tänne talteen ja nysse tulloo... Oikean synnytyskertomuksen voit lukea <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2017/07/luomusti-synnytyskertomus.html">täältä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 22:23</b> - Veikkaan, et nää supistukset menee ohi kunhan meen nukkumaan, mut nyt varotin ekaa kertaa äitiä, et sattuuuuuuuuuu. <i>*Apina kädet silmillä*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 22:24</b> - En vaan ehi nukkumaan, koska Candy Crushin kuuden tunnin rajattomat elämät... <i>*Silmiä pyörittelevä emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 22:49</b> - Jaaha, sit loppu Candy Crushi. Jos sitä kellottais muutamat supparit viel.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 22:52</b> - Paitsi, etten taida jaksaa ku välit tuntuu ikuisuudelta. <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 22:53</b> - Veikkaisin jotain 4 - 8 min välejä.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 23:12 </b>- Nyt lähen nukkuu. <i>*Apina kädet suun edessä ja alla oleva kuva*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="437" data-original-width="662" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyzpa5WLLBGEUHRQ8Lys8JNAmkZILvymON2eVaSVfXGZLXb4R6lhA9Fx-MmJHk4bnFIuD5J7ldJpMvPT9iIwfgQPv5Fh0t7uYm2vMtkaUy62GFXwjl8pb153tc6QWsb0WZVRoSqOgQStU/s1600/supistus.jpg" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 23:57</b> - Jos täs nyt saa enää unta. <i>*Tuskainen emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 23:59 </b>- Supistaa ihan vitusti. </div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:01</b> - Aika samat välit varmaan mitä tos kuvassa. Jos ei mee ohi ni ei tuu nukkumisesta mitään.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:01</b> - Lonkka sattttttuuuuuuu.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:04</b> - Ei oo onneks. <i>*Naureskeleva emoji*</i> Äiti asuu Turussa ja ajaa niinku Cruella De Vil, jos täytyy. Se tulee nopeesti kaupungin läpi.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img border="0" data-original-height="494" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmd21SGJ6nGa0dH83qeOfCD6KDg8PNwCuoJLQkKOXoM5w-SUbu0KFdf4xrKdMAvOVuGg_jNTnmjP0mRIEEzbHM05LPCGGL9tc-WCFiKTPqCTB0_2UBU1ytxzLebPVtmMfURJhoN4O1Sss/s1600/cruella.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="color: #666666; font-family: "verdana"; font-size: 12px;">Kuva netistä, osoitetta en enää löydä.</span></td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:07</b> - Ajattelin viel koittaa nukkumista, mut naurattaa toi Cruella-kuva ku se on oikeesti ihan äiti. <i>*xD*</i> Nään liian hyvin mielikuvan siitä, ku se puikkelehtii autonsa kaa.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:27</b> - Mä saatan koht pakata kassin, kunnei tää nukkuminen nyt ihan onnistu.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:28</b> - Just ku aattelen, et taitaa helpottaa ni tuleeki uus. <i>*Irvistävä emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:30 </b>- En kyl haluis turhaan mennä käymään. <i>*Vittuuntunut emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:32</b> - Must kyl tuntuu, et nää välit pitenee. En oo kellotellu.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:41 </b>- Ekaa kertaa muaki jännittää. <i>*Apina kädet silmillä*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:43</b> - Mä just mietin, et täytyyks soittaa äitille.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:44 </b>- Verta.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:44 </b>- Soitan.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:44</b> - Nyt.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 00:57</b> - Niin kauhee paine, etten jää soittelee ees synnäril just nyt. Soitan matkalla.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:00 </b>- Tuskahiki.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:00</b> - Pakko tulla ulos.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:05</b> - Menos.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:06 </b>- Must tuntuu, ettei tää synnytys oo ees käynnis. <i>*Vedet silmissä naurava emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:06 </b>- Ei oo supistellu sen jälkeen ku aloin vuotaa.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:06</b> - Kai.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:08</b> - Ensin tippu vaan yks tippa lattial ja sit alko valuu kunnol. Sisäreidet ihan veriset. <i>*Irvistävä emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:10 </b>- Supistukset jatkuuuuuuu.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:11</b> - A:ta jännittää. <i>*Vedet silmissä naurava emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:11</b> - Ei kuulemma pysy paikoillaan.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:14 </b>- Synnäril.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:18</b> - Kusin housuun tai tuli vedet.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:24</b> - 3cm auki.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:28</b> - <i>*Vilkuttavat kädet ja alla oleva kuva*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="373" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFcDwDuVeyF_IQRwvp5AMqknI0q1IhhRD6zNFWTfrLNgg4ZgweL6_t8EkcZJbsDf_3RbCuOia7gJ4C5w98OTDI3-vcU5LCbkLsyANaO6aWNXSvuwwbsC-9q3BvYT0rdYFYT9k3bh6xOfw/s1600/synnytys.jpg" /></div>
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:34</b> - En ehkä haluu synnyttää. <i>*Vedet silmissä naurava emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:35</b> - Ja tää makaaminen on helvetistä, ku liikkuminen auttais kipuun. Oon siis käyrillä.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:41</b> - Mua jännittää vieläki sukupuoli.... <i>*Vedet silmissä naurava emoji*</i> Ja kuin kalju on!!!</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:41</b> - Koska oon varma kaljust.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:45</b> - Siis oon niin varma, et syntyy vasta klo 10 - 12. <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:53 </b>- Haluun jo saliin. Tai kävelee käytävälle.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 01:59</b> - Kätilö tulee koht hakee ja päästään saliin.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 02:03 </b>- Stressipalloki muuttunu ihan löysäks. <i>*Naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 02:20</b> - Salis.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 02:33 </b>- Tunti sit ollu 3cm.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 02:34</b> - Niin kauhee paine, et vaikee seistä suoras.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 02:35</b> - Geelityyny ja stressipallo. <i>*OK hand emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 22:35</b> - Kyykkäilen ku auttaa. <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='660' height='606' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzp0XH08JzfLcvKVX3S5KnmUkAHFflwOMVQrk-J-4kH49nLgciQhwxz1BfbNB-3QI09p2dt1XrKqr9lWmYS4g' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b>
<b>Kello 02:45 </b>- En usko, et syntyy ennen aamuu.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 02:47</b> - Supistusten välit ehkä lyhenee.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 03:00</b> - Pyörryttää ihan helvetisti. <i>*Tuskainen emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 03:08</b> - Nää anturit tippuu vähän välii ku liikun supistusten aikaan. <i>*Silmiään pyörittelevä emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 03:50</b> - Kuljin hetken käytävällä ja nyt taas käyrillä. En tiiä onks tääl niin huono ilma, et heti saliin tullessa alkaa pyörryttää. Langattomat anturit ei toimi ni joudun olee johdois.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 04:42 </b>- Nyt oon ihan jäässä. <i>*Irvistävä emoji*</i> Torkuin 30min, mut heräilin supistuksiin.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 04:47 </b>- Must niin tuntuu, ettei tää etene mihinkään.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 04:53</b> - 7cm auki.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 04:55</b> - Kalvorakko tuntuu viel ni aiempi vesi kuulemma tuli varmaan ylempää. Pää painaa "hyvin". <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 05:17</b> - <i>*Alla oleva kuva vastauksena kysymykseen "Mikä meininki!?"*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="778" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjut-u3mw2MvQlVIxSuYFw46cwVmI2MNLCaUn0y69Shs6xgCfkMLAeB_atfYHj6SAq0HrPzc9QRqJFjFKr6qocBmL4JIZU7xPAt_D6CS3320a67AiXVs_ukLXstbtKaNhOMDaferH2CYLo/s1600/meininki.jpg" /></div>
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 05:21</b> - Kunnes supistaaaaaaaaaaa. <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 05:42 </b>- Pitäis varmaan taas välillä nousta. Ei vaan jaksais, ku 22h hereillä.<i> *Irvistävä emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 06:13</b> - <i>*<3*</i> Reilu tunti sit se 7cm, sen jälkeen ei oo katottu. Etenis varmaan nopeemmin, jos liikkuisin sängyn vieressä, mut käyrien anturit ei pysy yhtään mukana... Pelkällä geelityynyllä ja stressipallolla pärjänny tähän asti.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 07:24</b> - Veikkaan (taas), ettei oo ees edenny. <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 07:42</b> - Nyt alkaa tuntuu niin, et jalat alkaa pikkuhiljaa tärisee. <i>*Apina kädet silmillä*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 07:46</b> - Kätilöki vaihtu. Tää seisoskelee huonees turhaankin ja kannustaa. Kävin vessassa ni hävis sil aikaa, mut sammutti ton käyrän koneen. Se toinen odotti, et käyn ja laitto heti takas. Yhtään kannustusta ei kuulunu.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 07:47</b> - Mulla ei oo kokemusta puudutteista. <i>*Tuskaillen naureskeleva emoji*</i> Ja pelkään neuloja niin paljon, et mielummin synnytän luomuna. <i>*xD*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:08 </b>- Kivunlievityksenä geelityyny ja stressipallo. En pysty kirhottaa. <i>*Vedet silmissä naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:09</b> - Äsken turki ja 8cm. Auki.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:09 </b>- Reunat väistyy jos vähänki ponnistaa.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:09 </b>- Sattuu.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:09 </b>- Aijai.</div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: left;">
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:12</b> - Ja taaaaaas.</div>
</div>
<b><br /></b>
<b>Kello 08:20</b> - Sattuu ihan helvetisti, mut en silti tajuu miten tää käy näin helposti. Ei oo tarvinnu edes ajatella, et pitäiskö sittenki ottaa epiduraali tms.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:22</b> - Joo alkaa tuntuu, et joka reikä painaa. <i>*Vedet silmissä naureskeleva emoji*</i></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:35 </b>- Koht ehkä ponnistaa.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:38</b> - A kirjotti vikan sanan (ponnistaa).</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:38</b> - Ja toinki viestin.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:38</b> - Ja tämänki.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 08:52</b> - Nysse o kokonaa auki!</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 09:10</b> - Sielt se tipahti!</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="584" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPnHSYC9BSeDfcgmESdu3gPhpn5VTM8lylODCG7JkjXHGN085VZmGQoEnw4kJvWl7UPIDJKxw8S-Ua_70SWMzY_IR-zkczJGtFHmoImazrLJ7eNhrFA91DZV1WCg8oWIlhUpoCJuaBP3w/s1600/idsynnytys.jpg" /></div>
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kello 12:15 </b>- Neiti voi hyvin. <i>*<3* </i>3,6kg ja 51cm, pää 35cm.</div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-91938652679798267472017-09-09T21:33:00.001+03:002021-10-13T11:47:06.331+03:00BALLERIINAMEKKO KÄDENJÄLJISTÄ<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Vuosi sitten sain neuvolalta ihan korvaamatonta tukea ja tästä syystä tahdoin kiittää terveydenhoitajaa pienellä kiitoskortilla sekä levyllä suklaata. Tehtiin kortti tytön kanssa ”yhdessä”, joten yritin keksiä jotain mahdollisimman tyttömäistä, johon voitaisiin hyödyntää pieniä kädenjälkiä. Balleriinamekko oli juuri jotain niin söpöä ja hempeää, että kuvasti meidän pariviikkoista ihan täydellisesti. Ihan en tajunnut, että enhän mä noin pientä kättä saa pidettyä auki, mutta tuli tästä silti kiva.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="742" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7SwpoGqNE6soIchDypIQS_bq7eTCMdJnyT5nyvAPSsKGY9s6XRKrQXT_1aUlWTOJlUrBU__iyaINJzAbKVlHsBSKfaDhk39xTCNtoz2wFIp1T1Jx_oI29-UypeFylFzEncqYuZDULa5s/s1600/kuva.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-71680878112666358492017-07-06T23:16:00.013+03:002021-10-13T11:43:01.173+03:00LUOMUSTI (SYNNYTYSKERTOMUS)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Yksi ihan tavallinen sunnuntai, 39. raskausviikko oli tullut täyteen ja raskausviikko 40 alkanut. Olin päivittänyt Instagramiin kuvan vatsasta ja toivonut, että tyttö olisi täsmällinen ja nähtäisiin viikon kuluttua, vaikka oma veikkaukseni oli 40+6. Olin jo reilu viikon ajan pyrkinyt liikkumaan 27 viikon supistelujen jälkeen. Toiveissa ei ollut synnytyksen käynnistyminen, mutta toivoin liikkumisen helpottavan sen kulkua, kun hetki olisi käsillä. Käveltiin koko perheen voimin läheiseen kauppaan ja poikkeuksellisesti jo viiden minuutin kuluttua mulla oli sellainen olo, että kävelylle lähteminen oli todella suuri virhe. Paine oli ihan järjetön, mutten lopulta antanut sen haitata, sillä tiesin, että niillä kivuilla paikkojen olisi jo kypsyttävä. Kaupan jälkeen kierrettiin leikkiketän kautta kotiin ja Pokémon GO:n mukaan matkaa tuli yhteensä reilun kolmen kilometrin verran. Loppupäivästä en muista sen tarkemmin, sillä tää todella oli ihan tavallinen sunnuntai. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Iltatoimien aikaan pienet supistelut alkoivat ja niiden aikana sain nojailla työtasoon lantiota keinutellen, mutta pystyin kuitenkin toimimaan ihan normaalisti. Noin 20:30 pojat olivat sängyssä ja mä lösähdin sohvalle. Supistus, supistus, supistus. Pelasin Candy Crushia saaden kahden tunnin rajattomat elämät ja supistuksen tultua jouduin keskeyttämään pelin hetkeksi. Niitä tuli silloin tällöin suht lyhyellä välillä, mutten jaksanut kiinnittää sen enempää huomiota kuluvaan aikaan ja jatkoin pelaamista. Kello 22:23 päivitin WhatsAppissa perustettuun synnytysryhmään veikkaavani supistusten menevän vielä ohi, mutta kerroin myös varoittaneeni äitiä ensimmäistä kertaa tosi tarkoituksessa. Kymmentä vaille yksitoista ne rajattomat elämät loppuivat ja päätin kellottaa muutaman supistuksen ennen kuin siirtyisin sohvalta sänkyyn. 23:12 lähetin kellottelusta kuvan ryhmään ja totesin lähteväni nukkumaan, mutta 40 minuuttia myöhemmin olin yhä hereillä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="422" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis0G_tpmlp4OOFuBsC9lU2OduMGEnFTtREAmcDDDik23sRob9FLh8A2W_nTYxN_DXaYyzieMbpX70Q3r5O13jccuNV9YPE-mopYNe5GclR0Al8PxdarDPCqiFmwhz-q6LeCzqxK7HPE7o/s1600/synnra%25CC%2588i3.png" /></div>
<br />
Puoli yhdeltä oon ensimmäisen kerran harkinnut kassin loppuun pakkaamista ja varttia vaille miettinyt äidille soittamista nousten samalla käymään vessassa. Palasin takaisin makuuhuoneeseen aloittaakseni pakkaamisen ja minuuttia myöhemmin viestiketjusta löytyy viestit "Verta. Soitan. Nyt." Yhden aikoihin kassi oli pakattu ja odottelin äiti ulkona tuskahiessä paineen ollessa niin suuri, etten kyennyt sillä hetkellä soittamaan synnärille. Äidin tultua oltiin yhdeksässä minuutissa ajettu hiljaisen kaupungin läpi sairaalan parkkihalliin. Sairaalan ovi oli lukossa ja ovikelloa soittaessa tunsin kuinka jotakin holahti housuun. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Meidät otettiin vastaan ja saateltiin verhon taakse, jossa vaihdoin ylle sairaalavaatteet ja pääsin käyrille. Vähän ennen puolta kahta sisätutkimus oli ohi ja kohdunsuun todettu olevan auki kolmen sentin verran. Käyrillä paikoillaan makaaminen kipujen kanssa oli tuskaista ja 20 yli kaksi päästiin vihdoin saliin, jossa aloin saamaan helpotusta kipuun liikunnasta ja lämmitettävästä geelityynystä. Kätilö oli ihan kiva, mutta mua turhautti todella paljon olla jatkuvasti kiinni käyrällä, johon tää oli kiinnittämässä mua takaisin heti, kun oli syystä X pyytänyt päästä hetkeksi irti. Kuljin muutaman kerran sairaalan käytävää edestakaisin, mikä oli huomattavasti helpompaa kuin liikkuminen johdollisten antureiden kanssa, sillä supistuksen tullen oli vaikea seistä suorassa ja anturit kolahtivat lattiaan joka kerta, kun kumarruin. 2,5 tuntia saliin pääsemisen jälkeen musta tuntui, ettei synnytys etenisi mihinkään, mutta sisätutkimus kertoi toista, sillä ennen viittä kohdunsuun tilanne oli seitsemän senttiä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="371" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicZTSjQ0ua8gD42uQo8SjUKcw6pyIpJAq4kVM8fn9NAGqOhk1f3vGMDQjDL_Ldz0kPIaA1omxY3fRTaUtFwfd9KFPdgUvBgXbLUX_0RnqcOdW919qooQXaNRqEGmjB2DEsX8vlViRAM8U/s1600/synna%25CC%2588ri1.png" /></div>
<br />
Puoli kahdeksan jälkeen kipu alkoi olla niin tuntuvaa, että jalat tärisi jokaisen supistuksen aikana. Yövuoro oli vaihtunut aamuvuoroon ja ihan kivan kätilön tilalle tullut supermukava kätilö, joka antoi olla myös ilman käyrällä olemista ja joka seisoskeli salissa höpöttelemässä turhia. Mä olin jo raskausaikana pelännyt millaisen kätilön saan synnytykseen, koska <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2015/11/kello-1127-synnytyskertomus.html">koin opiskelijan tuella ja kannustuksella olleen viimeksi niin suuri vaikutus siihen, kuinka pärjäsin</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ja niin oli tälläkin kertaa. Ensimmäiset "Sä pärjäät tosi hienosti" -kannustukset sain aamuvuoron kätilöltä ja ne lauseet antoivat ihan hulluna voimia kestää geelityynyn ja stressipallon avulla seuraavatkin hetket.</div><div style="text-align: justify;">
<br />
Kahdeksan aikaan tsekattiin taas tilanne ja vaikka mä luulin homman jumittavan paikoillaan, kohdunsuu oli kahdeksan senttiä auki ja reuna väistyi, jos ponnisti vähänkin. Ensimmäistä kertaa synnytyksen aikana mietin, että nyt sattuu ja ihan helvetisti, mutta missään vaiheessa mun ei tarvinnut edes harkita muun kuin luonnollisen kivunlievityksen käyttämistä. Takana oleva paine alkoi siirtyä enemmän eteen ja puoli yhdeksän aikaan alettiin pikkuhiljaa valmistautumaan siihen, että ponnistusvaihe olisi pian edessä. 8:35 aloin kirjoittamaan synnytysryhmään viestiä, joka katkesi kahden sanan jälkeen. Sain kirjoitettua vain "Koht ehkä (ponnistaa sanan kirjoitti A)", jonka jälkeen kipu oli yhtäkkiä niin järjetön, etten mä kyennyt enää päivittämään mitään, vaan A hoiti sen siitä eteenpäin parin viestin verran, kuten 8:52: Nysse o kokonaa auki! Vaikka keskityin synnytykseen, mulle oli tosi tärkeetä saada päivittää tilannetta ryhmään, koska tiesin miten vahvasti porukka eläytyisi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="458" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5RuKS09qvYUazG6BWD4gQU8whvCjq0L_trT0fTWbgu0WJNCGTwUqv4QmDbz2gpgfDp1e-OkcmJ0CGoyZFz2FiFsUrtjuQLG3s34oOWV02561cnp57pqUpEy4uUQ2-3UGnePyiqbRCTus/s1600/idsynna%25CC%2588ri.png" /></div>
<br />
Ponnistusvaihe tuntui ikuisuudelta, sillä supistusten välit oli tälläkin kerralla pitkiä, noin neljän minuutin mittaisia. Tästä johtuen ponnistusvaihe kesti 12 minuuttia, mutta kello 09:07 meille syntyi täydellinen tyttö tuuhealla, tummalla tukalla varustettuna mitoin 3 662 grammaa ja 51 senttiä. Synnytys kesti kokonaisuudessaan 12,5 tuntia, mikä oli pisin kaikista kolmesta synnytyksestä. Ellen olisi valvonut noin 26 tuntia ja ollut syömättä 16 tuntia, olisi mulla varmasti ollut enemmän energiaa tehdä asioita nopeamman avautumisen eteen.<br />
<br />
Mun oma kunto romahti aika pian synnytyksen jälkeen ja vietettiin salissa lähes viisi tuntia. Kohtu ei enää jaksanut supistella, joten sain Cytotecin tyhjentämään kohtua ja istukka jouduttiin vetämään ulos. Hemoglobiini oli jotain 80 ja 90 välillä, verenpaine oli alimmillaan 91/33, sain sitä nostavaa lääkettä ja lisäksi kanyylin kautta meni jotain muutakin. Hoitajia kävi huoneessa ja seisoi vieressä, mutta ainoat muistikuvat hetkistä on ne, kuinka kätilö kehotti pitämään silmät koko ajan auki ja miten mua runnottiin, jotta kaikki hyytymät saatiin ulos. Silmät muljahteli päässä, itkin ja sain ihmeellisiä tärinäkohtauksia, joissa tärisin nilkoista alaleukaan asti. Lopullinen vuoto oli lähes 1,5 litraa joten osastolle päästessä sain pari pussia verta. Inhottavista ja ahdistavista jälkijutuista huolimatta itse synnytyksestä jäi tosi hyvä fiilis ja mä oon niin ylpeä, että musta oli siihen vielä kerran. Luomusti. Ja kun mä nyt kymmenen päivää myöhemmin luen viestejä ja katsoin kuvia ryhmästä, hymyilen tyhmänä ja pyyhin muutaman kyyneleen. Niin paljon turhia pelkoja. Niin täydellinen ensitapaaminen ja sitä edeltävät tunnit.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="430" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjStNAWyklfPy7etYWmMQ4HiwE0rVBwK-r-NI6we1Ap90ULiSFi2g53FcDjoGv5Zq453y_fn6yMC3t7SZ35-YDr0tz2Bk1YoPgoPONk5YmZ8xtBB1Zq5R_fhS6f-Ate5Ojv93e4J_cg-Vk/s1600/synna%25CC%2588ri2.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-74603204788471166042017-06-14T22:16:00.001+03:002021-10-13T11:35:02.171+03:00PENTUJEN BANAANI-PÄÄRYNÄ-KAURAMUFFINSIT<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Mä tykkään aina välillä kehittää noille pennuille jotain kivaa iltapalaa ja <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2016/08/sormiruokailijan-puuro.html">etenkin puurorieskat</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>on ihan hitti. Kävipä taas niin, että halusin keksiä näille jotain uutta, mutta kaapissa ei tuttuun tapaan ollut mitään ihmeellistä. Googletin ihan pienen hetken ja törmäsin ohjeeseen, jota lähdin soveltamaan ja näin meille löytyi uusi herkku, banaani-päärynä-kauramuffinsit.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Banaani-päärynä-kauramuffinseihin tarvitset:</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
3dl kaurahiutaleita</div>
<div style="text-align: center;">
2tl leivinjauhetta</div>
<div style="text-align: center;">
3 munaa</div>
<div style="text-align: center;">
0,5dl maitoa</div>
<div style="text-align: center;">
1rkl hunajaa</div>
<div style="text-align: center;">
1tl suolaa</div>
<div style="text-align: center;">
2tl kanelia</div>
<div style="text-align: center;">
2 isoa banaania</div>
<div style="text-align: center;">
1,5 päärynää</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sekoita kaurahiutaleet ja leivinjauhe, ja survo tavalla tai toisella jauhoksi. Meillä ei ihmevehkeitä ole, mutta sauvasekoitin kävi hyvin. Sekoita munat, maito, hunaja, suola ja kaneli sekaisin. Pilko banaanit ja päärynä sopiviksi paloiksi tai soseuta ne sauvasekoittimella aiemmin mainittujen kanssa. Lisää joukkoon kaurajauhot, sekoita, annostele muffinsivuokiin ja paistaa 200 asteessa noin 15 minuuttia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mä tein näitä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla pelkällä banaanilla soseuttaen banaanin tehosekoittimella, mutta mun makuun muffinsit maistuivat liikaa kauralle ja liian vähän banaanille. Tänään tein näitä uudestaan lisäten joukkoon päärynää sekä jättäen tämän ja banaanin paloiksi ja omaan suuhun maistui jo paremmilta, mutten mä näitä jatkossakaan aio syödä maistamista enempää. Lapsille upposi kummatkin ihan hullulla tavalla ja siksi nää onkin nimenomaan pentujen muffinsit. Kunhan saadaan aikaiseksi ostettua niin mä haluan koittaa banaanin kaveriksi marjoja!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="495" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRvXzmuHi3dPl1wh4UQPKXDYlwHVBU1nYUp-glFSKb9ho3GnN3fKA9ivmBAknotE4kFBQ4Eo7Scb6IQI4upieAimlC0pa-SfqmebJ1dxd0KNUVuewv8fy9lq3ipi24w4VVIZh8ncM2FPY/s1600/idresepti.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-3546079262104657942017-06-07T21:42:00.022+03:002021-10-13T13:12:48.324+03:00BREDEN KIDS - COOL KIDS<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Alkuvuoden aikana blogin sähköpostiin on tipahdellut yhtä sun toista yhteistyökyselyä, mutta joku aika sitten mut yllätti englanniksi kirjoitettu sähköposti. Oletin heti tän olevan roskapostia, jossa mulle tarjotaan <i>Princen isoisältä perittyä 10 000 euroa, kunhan lähetän ensin itsestäni kaikki tiedot henkilötunnusta ja pankkitunnuksia myöden</i>. Montaakaan sanaa en ymmärtänyt, mutta kyse ei nyt ollut Princen isoisästä ja saatuani suomennoksen selvisi, että <b><a href="https://www.bredenkids.com/">virolainen, Breden-merkkisiä lastenvaatteita myyvä Breden Kids -verkkokauppa</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ehdotti yhteistyötä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="495" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVRPwe_wbA-OPlb6YJfg2cXoAqsrN0TpxZl27vLUsG_ccS-13ORZRe0KPOYaEqzbWZVbt4hIC_VbOZAH2NbRw-mtVfu8IiBuRU3iJNHVmfF11tk39Wsgr5zUK78-ZFOrrXyDMZbDLNOqg/s1600/breden3.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Breden Kidsin motto on "Aloitettu tarpeesta, suunniteltu sydämellä, kehitetty kestämään" ja kaikki tuotteet on tehty Virossa käyttäen ainoastaan GOTS sertifioitua luomupuuvillaa. Sain valita meille mallistosta kolme tuotetta ja valinta oli vaikea, sillä olisin voinut täyttää neidin vaatekaappia useammallakin vaatekappaleella ja poikien kohdalla jäin miettimään ihania putkihuiveja. Päädyttiin kuitenkin keräämään kollaasiin meitä eniten miellyttäneet <b><a href="https://www.bredenkids.com/product-category/mutsid-2/">pipot</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, joista esikoinen sai valita haluamansa sekä itselleen, että keskimmäiselle ja mä taas koitin päästä itseni kanssa yhteisymmärrykseen vauvan tulevan vaatteen suhteen.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="443" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf2d2shZANte2e5ZjdNoPRM-Vf5R8-KbvsTERcmYi3WOZhO0bMacj6EL4z-geaqh15POMLGN9Lp1sAbN76DHdlqAsrKs_U40k4jpr14n-MNIguBGjslPyeN6KciOSWB8zs1xVpopPgFDc/s1600/idbreden.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Monipuolisesta väri- ja kuosivalikoimasta on helppo löytää jokaiselle jotain, mutta mitä vanhemmiksi pojat kasvaa, sitä enemmän mä vierastan käyttää näillä värejä ja kuoseja. Breden Kidsin valikoimasta löytyy kuitenkin myös neutraaleja ja hillittyjä tuotteita, ja meidän valitsemien joukosta esikoinen valitsi näille <b><a href="https://www.bredenkids.com/product/muts-klaus-20/">yksinkertaiset, mutta kauniit, valkoiset pipot mustilla viivoilla</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. Tuskailtiin kevään aikana useaan otteeseen sitä, että pienemmältä löytyi ainoastaan yksi keleihin kelpaava neulottu pipo ja isommalta uupui sopiva täysin, sillä käytössä ollut tuntui jo liian paksulta eikä ohuempaa löytynyt mistään. Bredenin pipot sopivat parhaiten +5 asteesta aina +15 asteeseen, eli välikauden lisäksi nää tulee olemaan käytännöllisiä luultavasti myös Suomen kesässä, joka tuskin pettää tänäkään vuonna (vesisateita ja viileää odotellessa, johan tässä on jo pari päivää paistellutkin). </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="462" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivY-wmpIeRqIy9ns5VPToPOVvIo6wKE4-d3_W8kAJz-n3LjXO_cZzNZ6WJO6ZFsR-JWkxUbG-NT_UxB97FSqSXXwaXocSd_Q0LH2JNR8LlpW-dUnM-cXjX5VOObLjSsC5np1_IdfYWxNc/s1600/breden6.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">Neidin suhteen tuotteen valinta oli paljon vaikeampi, sillä tykkään käyttää pienillä värikkäämpiä vaatteita ja jo tutuksi tulleen vaaleanpunaisen sijaan tykästyin esimerkiksi <b><a href="https://www.bredenkids.com/product/baby-pants-gustaf-6/">tähän oranssiin ja näihin supersöpöihin pesukarhuihin</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, joita mietin mm. bodyn, housujen, kuolahuivin sekä yöpuvun kohdalla. Jätin pesukarhut lopulta valitsematta (sniif) ja lisäsin listaan <b><a href="https://www.bredenkids.com/product/baby-jumpsuit-bjorn-2/">kirahvijumpsuitin pinkissä värissä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. Pipojen tavoin haalari on älyttömän pehmeä ja joustava, sekä vaikuttaa mun käteen tosi hyvälaatuiselta. Otettiin jumpsuit pienimmässä saatavilla olevassa koossa, 62/68, joten joudutaan vielä odottelemaan niitä oikeita käyttökokemuksia, mutta ehkä tää tulee olemaan just passeli syksyyn! Pelkkänä pinkkinä kyseinen jumpsuit ei olisi herättänyt ajatuksia suuntaan tai toiseen, mutta huomion kiinnitti yksivärinen hiha, joka on musta ihana yksityiskohta ja tulee esille niin bodyjen kuin t-paitojenkin kohdalla. Kaikki Breden Kidsin tuotteet löytyvät osoitteesta <b><a href="http://www.bredenkids.com/">www.bredenkids.com</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, ja yrityksen löydät myös <b><a href="https://www.facebook.com/BredenKids/">Facebookista</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>sekä <b><a href="https://www.instagram.com/breden_kids/">Instagramista</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
*Postaus on toteutettu yhteistyössä <b><a href="https://www.bredenkids.com/">Breden Kidsin</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>kanssa ja siinä esiintyvät tuotteet on saatu ilmaiseksi. En hyödy linkkien klikkailusta rahallisesti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" data-original-height="443" data-original-width="660" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhw_IJo3vv0ztuPaiLGrYzp06h6rim3nmERKZ4bg2aqXwQNC5Nx6eCx33KhpCRrEc76YkDBqf9YX_zkqQh0B2jarrsLxFg69J0H9CbsXJDiuhR7wG2KRm6tCde_m_tB6D6zEhxrKd6yoM/s1600/PicMonkey+Image.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-71597512382171039712017-05-21T21:41:00.000+03:002018-07-10T20:58:42.095+03:00HELPPO JA NOPEA LIHAPULLA-PASTAKEITTO<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Mä törmään usein siihen, että eri Facebook-ryhmissä mietitään päivän ruokia ja kysellään mitä muut aikoo syödä. Vastaan usein päivän ruuat, mutta lisään alle myös meidän noin 35 ruuan listan, jonka mukaan suurin piirtein edetään. Se on niin käsittämättömän helppo, kun koskaan ei tarvitse miettiä mitä syödään ja samalla samat viisi ruokaa ei pyöri ympyrää. Yritetään (kahden pienen, todellisen suursyömärin takia painosanalla yritetään) tehdä suuria annoksia, jotta samaa ruokaa riittää ainakin pariksi päiväksi ja kun tähän lisätään kerrat, jolloin syödään muualla kuin kotona niin lista kestää noin 1,5 kuukauden ajan. Musta on oikeesti kiva, ettei ruuat kyllästytä, kun jauhelihakastiketta ei väännettä kolmesti viikossa siksi, että se on nopeeta eikä keksitä muuta. Kysytyin ohje on aina lihapulla-pastakeitto ja koska sitä kysytään lähes aina listaa jakaessa, ajattelin vinkata samasta täällä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Lihapulla-pastakeittoon tulee:</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Reilu 2 litraa vettä</div>
<div style="text-align: center;">
Lihaliemikuutio</div>
<div style="text-align: center;">
Pussillinen Farfalle-pastaa</div>
<div style="text-align: center;">
800 grammaa lihapullia</div>
<div style="text-align: center;">
500 grammaa kirsikkatomaatteja</div>
<div style="text-align: center;">
2 paprikaa</div>
<div style="text-align: center;">
Purjoa</div>
<div style="text-align: center;">
Koskenlaskija (Ruoka Cheddar)</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tee lihapullat, keitä pasta lihaliemessä, pilko loput jutut ja heitä kaikki sekaisin. Ollaan tehty tätä muutama kerta, mutta koska esikoinen ei taaperovuoden maitoallergiasta johtuen tykkää juustoista, ollaan jätetty Koskenlaskija varmuudeksi pois tai lisätty vasta omalle lautaselle. Tykkään helpoista ja nopeista ruuista, joten tää on enemmän kuin jees ja lapsillekin maistuu tosi hyvin.<b> </b><br />
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1dLt2FW9M8Oyl9hhbmb6E73M8jOgWtH4LvDeur1EjxztdufZAksx3byzr7DOee7AtkIehDJBb2ySzXUbDvxcyttTD4IEL3K9v9-VDMiBR8-5VhTxTuYW9OaZQVHFz-14AGo45dJ-4v4Q/s1600/idlihapullapastakeitto.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-90315210120165717422017-05-15T00:05:00.013+03:002021-10-13T13:12:56.473+03:00MUUTAKIN KUIN TUKISUKKIA<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Kun mulle aiemmin keväällä ilmestyi sähköposti <b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/">Tukisukat-shopista</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, ensimmäinen reaktio nimen näkemisen jälkeen oli kieltämättä juu ei ja pieni huvittuminen siitä, että nyt mulle tarjottaisiin tukisukkia, vaikka mulla ei koskaan ole ollut pienintäkään tarvetta sellaisille. Avasin sähköpostin, luin tämän loppuun ja yllätyin klikatessani verkkokauppaan: tarjolla olisi muutakin kuin tukisukkia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/">Tukisukat-shopissa</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>myydään tukisukkien lisäksi myös muita tuotteita terveys- ja hygieniatuotteista alusvaatteisiin. Imetysfanaatikkona oon siitä ehkä outo, että noin 2,5 vuoden imetystaipaleen aikana mä oon käyttänyt imetysliivejä vain muutaman hassun kuukauden ajan ja siitäkin ajasta puolet liivit olivat jo väljät, kun maidonnousu oli tasaantunut. <i>Multa on siis aina puuttuneet täydellisen imetyksen työkalut, mukavat imetysliivit. </i><b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/">Tukisukat-shoppia</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>selatessa törmäsin <b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/alusvaatteet-shapewear-1/">alusvaate-kategoriaan</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ja sain mahdollisuuden testata valikoiman liivejä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGa4E9UDUTN_lTCj9WxynoAFro5qIasRfVv7r_mNo6g3YahCQUgpx23IV_Azfr9mfD1-wSViCDFPzrpsMKEnMZLhJ6fkkFXHw6JKQ3lkqjkjYCmWXfjl9PmiQTzz7gYwQ-tIMnDs7NcTQ/s1600/idliivit.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Päädyin kokeilemaan sekä <b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/alusvaatteet-shapewear-1/alusvaatteet-naisille/raskaus-ennen-jalkeen/tuoreille-aideille/imetysliivit.php">vähän urheilutopin tyylisiä imetysliivejä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>sekä <b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/alusvaatteet-shapewear-1/alusvaatteet-naisille/raskaus-ennen-jalkeen/moderni-imetysliivit.php">moderneja imetysliivejä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, jotka ovat kummatkin elastasia ja saumattomia vailla hakasia. Istuvuus ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen, mutta valitsin koon ajatellen synnytyksen jälkeistä aikaa, joten koko vastasi juuri sitä mitä ajattelinkin ja jo nyt mukavat liivit saavat varmasti lisää mukavuutta, kunhan seuraavan parin kuukauden sisään pääsen edes osittain eroon tästä +15 kiloisesta ruhostani. Molempien liivien joustava materiaali mahdollistaa sen, että maidonnousun aikaan ja sen tasaantuessa samat liivit tulevat elämään rintojen koon vaihtelun mukana. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mä en oo moneen vuoteen ollut rintaliivien ystävä ja käytän niitä vain pakon edessä. Ei ole kauaa, kun oltiin kylässä, jossa kaveri käski laittaa suklaapatukat taskuun ja olemattomien taskujen sijaan liiveihin, jolloin totesin, ettei oo kyllä niitäkään. Imetyksen jälkeisissä, olemattomissa tisseissä on se etu, että bandeau on helppo kelpuuttaa ärsyttävien liivien sijaan, mutta mä uskon, että <b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/">Tukisukat-shopin</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>liiveistä etenkin modernit imetysliivit jää ihan yleiseen käyttöön vielä imetyksen jälkeenkin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
*Postaus on toteutettu yhteistyössä <b><a href="https://www.tukisukat-shop.com/">Tukisukat-shopin</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>kanssa ja siinä esiintyvät tuotteet on saatu ilmaiseksi. En hyödy linkkien klikkailusta rahallisesti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgH35yPTcgvTMj0CJGEyZIJH5_EsNtbrX9ZcMc4zO7F0BlldxRSNR8VnH_Hhjv3mnlwmDXHW0_n6eH_b-GFoGC9ajLwt4BKHuWI5wlheAJfmibyTDZcgOHYR3wh7YqxEbtKDWaC-zs7Y4/s1600/liivit2.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-37461143360060211812017-05-14T17:04:00.000+03:002018-07-10T20:55:27.594+03:00HYVIN PYYHKII (MIELTÄ LÄMMITTÄVÄT TISKIRÄTIT LAHJAKSI)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Mä en oo aikoihin vinkkaillut teille meidän askarteluista, vaikka ollaan tehty näitä kortteja, joten ajattelin nyt pikaisesti heittää vain kuvat tämän vuoden äitienpäiväkortista sekä -lahjasta, jotka pojat antoi mummulle ja mummalle. Samalla niin yksinkertaiset, mutta silti ainutlaatuiset ja tarpeelliset.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY4PyIBbJ8HiWJUn1WzkAK00OU3yJX107zEgYR8tymcDwYolq-aw2YQ9teJjvtYpaYILAsOvQXa50NB5_PwK7Ju5VrtQVg7g2Jw07tQXrK6G4AAj-STzOZsL8H058J_uf1mXOrgPpErLo/s1600/idvinkki.png" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgjyBjZ38o_wneJhXdwkR4Oe6zyJs_NMVhxdEAE4TRjA-J4OkaveYciavYkmJZ7agCVp8af-22Pww1VJQBNW_y4A8eiH04UaaUekxGTH_6L3uOJYSJdPO-uPtqyxYKZa4xGTIUwao2sLs/s1600/A%25CC%2588P1.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-5070364801177995472017-05-02T22:49:00.010+03:002021-10-13T12:53:20.794+03:00SUKUPUOLEEN VIITTAAVAT OIREET IN YOUR DREAMS<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="line-height: normal;">
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">Meidän tavoin <b><a href="http://www.ollieandcoblogi.com/">ihana Salla</a></b></span><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b><span style="color: #666666; font-size: 12px;">odottaa yllärikolmosta ja bongasin Sallan blogista vauvan sukupuoleen liittyvän "testin". Testimielessä se on enää turha, mutta koska mä oon jo ensimmäisen ja ihan viimeistään toisen raskauden kohdalla ollut sitä mieltä, että "sukupuolioireet" on ihan no-no, ajattelin poimia tästä "faktat" ja heittää omat kommenttini niiden paikkaanpitävyydestä. </span><i style="color: #666666; font-size: 12px;">Kursivoidut </i><span style="color: #666666; font-size: 12px;">eivät pitäneet paikkaansa,</span><b style="color: #666666; font-size: 12px;"> lihavoidut</b><span style="color: #666666; font-size: 12px;"> pitivät ja </span><strike style="color: #666666; font-size: 12px;">yliviivatuista</strike><span style="color: #666666; font-size: 12px;"> ei ollut kokemusta tai en osaa sanoa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>1) </b><i>Jos kannat vatsaasi matalalla, vatsassasi on poika. Tyttövatsa on korkealla.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Noup! Ennen mahan tipahtamista mulla poikavatsat on alkaneet rintojen alta ja päättyneet häpykumpuun kun taas oletettu tyttövatsa on ollut paljon tyhjempi rintojen alta ja varsinainen vatsa ollut vasta alempana.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>2)</b><i> Jos vatsasi ei näy takaapäin, on vatsassasi poika. Jos vatsa leviää sivuille niin tyttö.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Yhdessäkään raskaudessa mulla ei ole näkynyt vatsa takaa, mutta tuntuu, että tällä kertaa se on kasvanut aiempaa enemmän sivuille.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>3)</b><strike> Jos olitte yhdynnässä pari päivää ennen ovulaatiota, on vauva tyttö. Jos ovulaatioaikana niin poika.</strike></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Mullahan on vaihdellut kierto 10 - 70 päivän välillä, 15 - 46 päivän välillä sekä 10 - 45 päivän välillä, joten on mahdoton sanoa juuta tai jaata yhdeltäkään kerralta, vaikka kiinnostaisi tietää pitääkö tää paikkaansa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>4) </b><i>Jos kärsit pahoinvoinnista, vatsassasi on tyttö. Pojasta ei ole pahoinvointia.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Tää on ehdottomasti suurin syy, miksi mä kumoan sukupuoleen viittaavat oireet ihan heittämällä! Pojista oksensin yhteensä 44 viikon ajan 24/7 ja sen lisäksi satunnaisesti. Tytöstä oksensin viikkojen 10 - 20 välillä noin 12 aamuna 1 - 2 kertaa aamussa eikä sitä voinut poikien jälkeen edes kutsua oikeaksi pahoinvoinniksi.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>5)</b><i> Jos mielesi tekee suolaista, kertoo se pojasta. Tytön odottajat ovat persoja makealle. </i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Taas väärin. Ensimmäisestä pojasta vedin kumpaakin yhtä lailla, koska kaikki ylimääräinen pysyi parhaiten sisällä. Toisesta pojasta makea himotti paljon ja vedin järjettömät määrät karkkia. Tytöstä Kinderit on maistuneet turhan hyvin ja toisinaan uppoaa pingviinituutit, mutta pääasiassa mua kyllä himottaa enemmän kaikki suolainen. Kotiruoka ja sipsit maistuisi nytkin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>6)</b><i> Jos syöt paljon hedelmiä, on vauva tyttö. Pojan odottajille maittaa juusto ja liha.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Kaikissa raskauksissa liha on ällöttänyt tosi paljon. Esikoista odottaessa söin italianpataa ilman lihaa, toista odottaessa imppailin tiskiainetta paistaakseni kanaa ja kolmannesta oon noukkinut lihat monesta ruuasta pois, mutta urheasti tehnyt lapsille kaikkea. Toisesta en muista himoa hedelmiin, mutta esikoisesta söin paljon satsumeja, kuten tästäkin kiivien lisäksi.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>7)</b><strike> Jos jalkasi ovat kylmemmät kuin normaalisti, odotat poikaa. Tytön odottajat eivät huomaa eroa.</strike></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><strike><br /></strike></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Riippuu raskauskolmanneksesta. Palelen muutenkin herkästi, mutta alkuraskauksissa oon ollut aina ihan jäässä ja palelu on kuitenkin helpottanut viikkojen kasvaessa. Mä oon ollut neljän vuoden aikana yli kaksi vuotta raskaana enkä enää edes muista normaalia lämpöä niin vaikea sanoa huomaanko eroa vai en.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>8) </b><i>Jos rintasi eivät ole kasvaneet huomattavasti, on vatsassa poika. Nopea kasvu viittaa tyttöön.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Njäh. Mulla on tavallisesti niin olemattomat tissit, että nää on kasvaneet joka kerta huomattavasti.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>9)</b><i> Jos säärikarvojen kasvu on hitaampaa kuin aiemmin, odotat tyttöä. Jos vauhti kasvaa, saatte pojan.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Esikoisesta piti paikkaansa, toisesta oli päinvastoin ja nyt mä en juurikaan huomaa eroa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>10) </b><i>Jos syke on alle 140, on vauva poika, jos yli niin tyttö.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><i><br /></i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Mä en muista, että yhdenkään syke olisi ikinä ollut alle 140, vaan aina vähintään 150+. Se on kuitenkin pitänyt paikkaansa, että tytöstä syke on joka tapauksessa ollut vähän poikia korkeampi.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>11) Kiukkuisuus kertoo tytöstä. Jos olet rauhallinen ja hyväntuulinen, enteilee se poikaa.</b></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Esikoisesta en hirveästi muista, koska kaikki keskittyi vain pahoinvointiin, mutta pienimmistä on pitänyt paikkaansa. Keskimmäistä odottaessa mulla oli lehmät hermot ja olin pelottavan tyyni. Nyt musta tuntuu, että räjähtelen nollasta sataan ja pojat saa mut jatkuvasti itkemään eikä aina kovin hyvällä...</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>12)</b><strike> Jos käsien iho on aiempaa kuivempi, saatte pojan. Jos taas normaalia pehmeämpi, tytön.</strike></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- En kyllä muista, en osaa sanoa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>13) </b><i>Jos linea negraa ei ole tai se ylettyy vain navan alapuolelle, odotatte tyttöä. Navan yli mennessä odotatte poikaa.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Mulle ilmestyi napaan asti yltävä linea negra esikoista odottaessa eikä tää ole kummassakaan välissä ehtinyt lähteä. Toisen kohdalla linea negrassa ei tapahtunut muutoksia, vaan se ylsi edelleen vain napaan. Yritän välillä suihkun jälkeen tarkastella peilin kautta onko ensimmäiset arvet jo ilmestyneet ja jokin aika sitten hämmästyin, kun neljä vuotta samanlaisena pysynyt linea negra olikin yllättäen jatkanut kasvuaan. Tän suhteen mennään siis kaikissa raskauksissa ihan päinvastoin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>14)</b><i> Arat ja verestävät ikenet viestivät tytöstä. Jos näin ei ole, on tulossa poika.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Poika x3. Ei arista, ei verestä. Pojista piti kuitenkin paikkaansa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>15)</b><i> Tyttöä odottaessa äiti kärsii närästyksestä, pojasta näin ei ole.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Tää menee pahoinvoinnin kanssa melkein samaan kategoriaan sillä erolla, että närästää nytkin. Mua on närästänyt joka raskaudessa ihan järjettömän paljon ja vaikken raskauden aikaisiin uskomuksiin uskokaan, on mua ja muita mietityttänyt viestiikö järkyttävä polte vielä kolmannenkin kerran pienestä tukkajumala(ttare)sta.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><b>16) </b><i>Tyttö vie äidin kauneuden ja poika korostaa sitä.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">- Kiitos yhteenlasketun 44 viikon oksentamisen, pojat ei korostaneet mitään, mutta vähän tähän liittyvä uskomus on totta ja tytöstä mun iho on kukkinut ihan hulluna läpi raskauden. Vatsa on edelleen säästynyt, mutta rintakehästä löytyy finnien jättämiä arpia.</span><br />
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span>
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">Että se siitä! Esikoiselle (poika) T9/P5, toiselle (poika) T9/P4 ja kolmannelle (tyttö) T6/P4, eli kaikkien tulisi olla tyttöjä. <b><a href="http://www.vau.fi/testit/Odotatko-tyttoa-vai-poikaa-Testi-paljastaa/">Vau.fi:n testi </a></b></span><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b><span style="color: #666666; font-size: 12px;">puolestaan veikkasi poikia tytöiksi ja tyttöä pojaksi. </span><b style="color: #666666; font-size: 12px;"><a href="http://www.vau.fi/raskaus/Poika-vai-tytto/Kiinalainen-syntymakalenteri/">Kiinalaisen kalenterin</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b><span style="color: #666666; font-size: 12px;">mukaan ainoa oikein mennyt on keskimmäinen. Legendan mukaan Maya-intiaanit määrittelivät vauvan sukupuolen äidin iästä synnytyshetkellä ja synnytysvuodesta. Jos molemmat luvut on joko parillisia tai parittomia, tulossa on tyttö. Jos toinen luvuista on parillinen ja toinen pariton, luvassa on poika - eli päin puuta meni Mayoillakin. Ainoa paikkaansa pitänyt juttu on ollut sormustesti, joka näytti jo syntyneiden sekä tulevien lasten sukupuolet heilumalla tai pyörimällä ranteen päällä. Tää näytti meille ensin kahta poikaa ja sitten tyttöä, jonka jälkeen pysähtyi kokonaan. Mä oon tehnyt testin muutaman kerran raskausaikana ja tulos on joka kerta sama, mutta ihan huuhaatahan nää on. Sukupuoleen viittaavat oireet ja testit in your dreams.</span></div><div style="text-align: justify;">
<span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbawgCQiZsmNTuRSurkWVrsOl2hZPF9uWfXkEdFMVyq3ObVDwbrnZykD14VtEQR9RM2evQyMZ0A74Ch9jYuC7DSjKKgJ_Y-EPrUY-GG2Mio4UKEC-DhJHgsTJsZTGtLhy2dO_WnjtOheA/s1600/idoireet.png" /></div>
</div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-60765841429051883112017-04-04T15:44:00.002+03:002021-10-13T13:13:04.906+03:00TÄYDELLINEN KERROSSÄNKY PIENILLE LAPSILLE<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Kun me aikoinaan siirrettiin esikoinen pinnasängystä juniorisänkyyn, tehtiin valinta sängyn suhteen ajatellen myös myöhemmin syntyvää pikkusisarusta ja todennäköistä tarvetta kerrossängylle. Valittiin siis jatkettava sänky, joka oli minimissää juuri sopiva silloiselle 1,5-vuotiaalle sekä nykyiselle 3-vuotiaalle, ja josta myöhemmin saisi tehtyä kerrossängyn lisäosia ostamalla. Sänky oli nappivalinta kuluneeseen talveen asti, kunnes kerrossänky tuli ajankohtaiseksi ajatukseksi ja tajuttiin, että about 75 senttinen ipana kahden metrin sängyssä tuntuisi aika hurjalta - enhän mä itsekään tykkää nukkua yksin liian suuressa sängyssä. Päätettiin etsiä vaihtoehtoja enkä mä enää muista aloitinko aiheesta keskustelun, googletinko asiaa vai oliko se muistissa 1,5 vuoden takaisesta etsimisestä, mutta päädyin kuitenkin <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/">Veken Kalusteen sivuille</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b><b> </b>selailemaan <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/sangyt/kerrossangyt">kerrossänkyjen valikoimaa</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b> ja löysin <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/liisa-pieni-kerrossanky-70x155cm">täydellisen kerrossängyn pienille lapsille</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/liisa-pieni-kerrossanky-70x155cm">Kyseessä on Liisa pieni</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, joka kiinnitti mun huomioni ensin sirolla ulkonäöllä sekä tämän jälkeen mitoillaan. <i>Sänky on pituudeltaan 164 senttiä, leveydeltään 79 senttiä ja korkeudeltaan ainoastaan 137 senttiä</i>, joten äitiä ei edes hirvittänyt päästää 3-vuotiasta nukkumaan yläsänkyyn.<i> Patjan koko on 70 x 155 senttiä</i> ja se on musta huomattavasti parempi mitä vanhan sängyn uusi 80 x 200 senttinen patja olisi ollut sängyn ollessa täysissä mitoissaan.</div><div style="text-align: justify;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3Q1iij8DT5G7sVzqbrmiJfKwYiNhIV7ZIuznGqyD-eqhmDayT7nsXO7ZFV5tfU9sdJzjcLAdV7KUCvX5wj8r9BhjrcmLKEMyw7riZF2MDNM9vLFJ9YJ7hcOPddoufIYkBwb4pQTQUlWI/s1600/idveke.png" /></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Esikoisen sänky on nyt myyty pois tieltä ja <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/liisa-pieni-kerrossanky-70x155cm">Liisa pieni</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>saapunut huoneeseen. Pienempi nukkuu vielä ehkä parisen kuukautta pinnasängyssä, mutta isompi on jo päässyt testaamaan uuden sängyn ja ensivaikutelma on hyvä! <i>Tikkaissa on pienet urat, jotka helpottavat kiipeämistä ja sänky tuntuu pienestä koostaan huolimatta tukevalta.</i> Jätettiin tikkaat toistaiseksi pelkkien rautahakasten varaan eikä porattu hakasia kiinni sänkyyn, jotta mahdollisten leikkien villiintyessä voidaan nostaa tikkaat kätevästi pois paikoiltaan ja säästyä vahingoilta. Se mahdollisuus on musta hyvä, sillä pienempi on jo nyt löytynyt turhan usein veljensä sängystä, kun silmä on välttänyt hetkeksi tai kun nää on noussut aamupalapöydästä ennen mua. Sängyn mataluus mietitytti mua alkuun, sillä kävi mielessä, millainen tila voi jäädä ala- ja yläsängyn väliin kokonaiskorkeuden ollessa niin matala, mutta en mä nää tässä meillä mitään ongelmaa ja mäkin 163 senttisenä sujahdan sänkyyn mutkitta laidasta ja mahastani huolimatta. Lisäksi uskon ja toivon tän olevan pitkäikäinen sillä keskimmäisen kasvaessa tämä voi siirtyä yläsänkyyn ja luovuttaa alasängyn tulevalle pikkusiskolle tai ehkä pojat saa tästä joskus itselleen omat sängyt, sillä <i>kyseinen kerrossänky on erotettavissa kahdeksi sängyksi.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vaikka poikien huoneessa olisi jo nyt tilaa kahdelle erilliselle sängylle tai yhdelle isommalle kerrossängylle, musta kompakti koko on vain plussaa. Kerrossängyn lisäksi hankittiin <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/liisa-pieni-lisaturvalaita">Liisa pieneen kuuluva, noin 75 senttinen turvalaita</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>tulevien öiden turvaamiseksi. Esikoinen oli kova pyörimään vielä juniorisängyssäänkin ja ihan vasta viimeisen puolen vuoden aikana yöt on rauhoittuneet niin, ettei pää kolise turvalaidan ja seinän väliä, joten vielä vähän vilkkaamalle kakkosellekin laita tulee olemaan ehdoton. Heivattiin vanhan sängyn alta muoviset, jo rikki menneet legolaatikot roskiin ja <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/liisa-sangynaluslaatikko?___store=default&nosto=nosto-page-product1">vaihdettiin tilalle pyörien päällä liikkuva, kaunis ja yhteenkuuluva Liisa sängynaluslaatikko</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3Dtn4Lh-YLm8LE7rAHM2k6eotGKBlOBJruScQZa5yiS3fkHSrhoMgvPcfPuk4anQQRRAJKYM3vy6QCOn6GUmxT3SKwGQzRj9crwVe0OcR-0vZu4R9SoN52kgUlNOeZQHHji75hqsFr8o/s1600/sa%25CC%2588nky2.png" /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Tiesin kerrossängyn olevan suht pieni, mutta sen sirous yllätti mut siitäkin huolimatta. Paketti toimitettiin meidän kotiovelle, sängyn kasaus oli kuulemma helppoa ja ollaan molemmat oltu tähän tosi tyytyväisiä tän hetken kokemuksen perusteella. Matala sänky oli meille ihan nappivalinta, sillä arka esikoinen tärisi tässäkin ensimmäisiä kertoja kiivetessään, joten mataluus tuo arkajalalle taatusti pientä turvallisuutta suurempaan sänkyyn verrattuna. Nuorempi sen sijaan yrittää kiipeillä minkä ehtii ja kiipeää jopa alasänkyyn tikkaiden ylemmästä raosta. Hulivilin siirtäminen pinnasängystä kerrossänkyyn tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta, mutten meinaa malttaa, että jaksan kerätä voimia ja valmistautua henkisesti pinnasängystä pois siirtymiseen. Onhan tää nyt tosi nätti, eikö vain? Vielä kun saadaan sopivat päiväpeitot sänkyihin!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
*Postaus on toteutettu yhteistyössä <b><a href="https://www.vekenkaluste.fi/">Veken Kalusteen</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>kanssa ja siinä mainituista tuotteista on saatu alennusta blogi- ja instagramnäkyvyyttä vastaan. En hyödy linkkien klikkailusta rahallisesti.</div><div style="text-align: justify;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS4GmGuuQ_JxG6gy-vdVpL2IlW17Ka0yDdd93J1qU6jh6As5NUJy2xaUTLGQ64MFHC37iaAucRsh4nwjTYw-rHyoHlxEXHs2XxMVPtfpMhlIIcfhjgdP6n0cFg4T8xDRHDIDYy5htLHag/s1600/PicMonkey+Image.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-14382580989410957992017-03-30T15:15:00.001+03:002021-10-13T11:21:06.563+03:00SANO SE ÄÄNEEN - ASIAT, JOISTA EI PUHUTA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://monnatreenaa.fitfashion.fi/">Monna treenaa -blogin Monna</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>heitti tammikuussa (upsss..) kommenttia, ja ehdotti, että kirjoittaisin synnytyksen jälkeisistä asioista, joista ei välttämättä tule puhuttua niin paljoa. Postaus on ollut luonnoksissa siitä asti, mutta nyt kun oon kirjoitellut useampia postauksia valmiiksi, päätin ryhtyä myös tähän. Kertoa asioista, joista neuvoloissakin pysytään hiljaa, koska odottavat äidit saattaa kokea kerrotut asiat pelotteluna ja tunnelman pilaamisena. Mä en tahdo pelotella enkä pilata tunnelmaa vaan kertoa faktat faktoina. <i>Sanoa ne ääneen.</i> <b><a href="http://monnatreenaa.fitfashion.fi/2017/01/01/miksi-naista-asioista-ei-puhuta/">Monnan oman Miksi näistä asioista ei puhuta? -postauksen voit lukea täältä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>1) Vessassa käyminen</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aika pian synnytyksen jälkeen, jo ennen osastolle pääsyä, synnytyksen hoitanut kätilö kehottaa menemään vessaan ja vaatii tästä raporttia - niin ainakin mun kohdalla jo kahdesti. Mulla ei ole ollut tän suhteen ongelmia, mutta aina pissaaminen ei onnistu ja tällöin voidaan joutua katetroimaan. Kivutonta vessassa käyminen ei kuitenkaan ole, vaan ensimmäisellä kerralla kirvely oli helvetillistä ja vielä viikkojenkin päästä mun oli helpotettava pissalla käymistä suihkuttelemalla samalla alapäätä käsisuihkulla. Se ei poistanut kirvelyä, mutta teki toimituksesta helpompaa ja pärjäilin puremalla hampaita yhteen. Musta tätä on kuitenkin turha jännittää etukäteen, sillä toisen kohdalla en tarvinnut käsisuihkua missään vaiheessa, vaikka repeämät oli ensimmäistä kertaa pahemmat. Vatsantoiminnan kanssakaan en muista olleen ongelmia, mutta varauduin siihen ja söin kuivattuja luumuja ennaltaehkäisevästi. Kun synnytyksessä on tuntunut siltä, että berberistä on puskemassa vesimeloni, saattaa ulostaminen tuntua <i>vähän omituiselta</i> synnytyksen jälkeen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>2) Jälkivuoto ja -supistukset</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jälkivuodon määrä ja kesto on tosi yksilöllistä. Esikoisesta kuljin pitkään sairaalan ylisuurissa vaippasiteissä ja vessareissujen aikaan WC-pönttö näytti teurastamolta. Toisen kohdalla pääsin paljon helpommalla, jälkivuoto oli niukempaa kuin tavalliset kuukautiset ja mä vain odotin, milloin homma räjähtää käsiin - tai housuihin. Synnytyksestä oli vain vuorokausi, kun vaihdoin vaippojen tilalle ihan tavallisen kuukautissiteen. Jälkisupistukset puolestaan on niitä, joita mä myönnän pelkääväni itsekin. Supistukset siis saattaa jatkua vielä synnytyksen jälkeen ja esikoisen kohdalla nää on usein tosi iisejä, mutta pahenee lapsi lapselta. Toisen kohdalla kipu tuntui järjettömältä ja vähän väliä rimpauttelin kelloa pyytäen hoitajia tuomaan lisää särkylääkettä. Luomusynnytyksestä huolimatta tunsin jälkisupistukset paljon kipeämmin kuin itse synnytyssupistukset. Pahimpia jälkisupistukset olivat imetyksen aikana ja toisen kanssa niitä kesti tuskalliset neljä päivää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>3) Muut kivut</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tääkin mulla rajoittuu vain ensimmäiseen kokemukseen, mutta silloin mä en istunut lähemmäs kuukauteen kunnolla. Istuin aina hitaasti ihan reunalle, varovasti hivuttauduin paremmin ja ylös pääseminen oli työn takana. Kävely sentään onnistui, vaikka sekin oli hidasta ja varovaista. Jokainen yskäisy ja aivastus tuntui koko kropassa. Kivut ei kuitenkaan ole välttämättömiä, sillä toisella kerralla istuin heti synnytyksen jälkeen ilman pienintäkään ongelmaa ja pientä huimausta lukuun ottamatta olisin ollut saman vuorokauden aikana valmis vaikka lenkille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>4) Negatiiviset tunteet imetyksen aikana</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
D-MER on lyhenne sanoista Dysphoric Milk Ejection Reflex. <i>D-MER on hormonien kontrolloiva reflexi, joka aiheuttaa imettävälle äidille negatiivisia tunteita imetykseen liittyen.</i> Mä oon rakastanut imetystä kummallakin kerralla, mutta toisella kertaa mulle tuli toisinaan ihan suunnaton ärsytys vauvaa ja imetystä kohtaan. Sillä hetkellä kävi mielessä, että minkä ihmeen takia oon ikinä ryhtynyt imettämään ja seuraavan minuutin kuluttua olin vain hämmentynyt siitä, miten saatoin ajatella niin. <b><a href="https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/d-mer/">Enemmän D-MER:istä löytyy täältä</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>5) Maito ei nouse heti, <i>mutta se riittää</i></b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensimmäisellä kerralla maito nousi heti sairaalassa, mutta toisella kertaa se nousi kunnolla vasta neljäntenä päivänä synnytyksestä, kun me oltiin oltu jo reilu vuorokausi kotona. Moni ajattelee, ettei maito riitä ja päättää heti siirtyä lisämaitoon, mutta <i>vuorokauden ikäisen vauvan vatsa on vain viinirypäleen kokoinen ja täyttyy 5 - 7 millilitrasta</i>. Kahden vuorokauden ikäisen vauvan mansikan kokoinen vatsa puolestaan täyttyy 22 - 27 millilitrasta. <i>Vaikka rinnat tuntuvat täysin tyhjiltä eikä maitoa tule välttämättä edes puristamalla, vastasyntyneen imuteho on usein niin suuri, että tämä saa kyllä tarvitsemansa.</i> Tää on yksi niistä syistä, miksi toivon mahdollisimman nopeaa kotiutumista. Mä uskon, että tutussa ja kotoisassa ympäristössä maitokin nousee herkemmin mitä sairaalaympäristössä. Maidonnousua voi helposti edistää myös pitämällä vauvaa mahdollisimman paljon ihokontaktissa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>6) Maidonnousukin sattuu</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mä oon ollut onnellisessa asemassa sen suhteen, että itse imetys ei ole kummallakaan kerralla sattunut, vaikka oon kuullut paljon juttua siitäkin. Täysin kivutta en oo kuitenkaan päässyt, sillä maidonnousu on ollut kivuliasta molemmilla kerroilla eikä pelkästään heti synnytyksen jälkeen vaan myös myöhemmin. Tavallista pidemmät imetysvälit tuntuu heti ja välillä on pitäny puristella liiemmät maidot pois, jotta pieninkin hipaisu tisseihin ei ole saanut niissä tuntumaan siltä, että vesi-ilmapalloa tökätään neulalla kohtalokkain seurauksin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQF0TTOjH07BadPJ2GpyWt6fuYmVpVJAVz2yfNeGRHu1tsDU1_nHQjHzX0qu3Hs8WFUz1Xb-323l_DdclpyQ594KUwM1WbiNMVFoCeiQVY3gtje9KXFFLy7yBjqWnVJdw5_g2FNhrSrQw/s1600/KUVA+101.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">Hyytelövatsa kaksi päivää synnytyksestä, jälkivuoto, jälkisupistukset, tyhjät tissit. Fakta.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>7) Tiheän imun kausi</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vauvalla ilmenee tiheän imun kausia, ensimmäinen sellainen on useimmiten muutaman viikon iässä. Vauva tuntuu roikkuvan rinnalla 24/7 ja monet luulevat maidon olevan lopussa, joten sortuvat antamaan korviketta "nälkäiselle" vauvalle. <i>Todellisuudessa vauva ei ole yhtään sen nälkäisempi, mutta maidon tarve on kasvamassa, joten tämä roikkuu tissillä tilatakseen lisää. </i>Tiheän imun kausia tulee muutamia ja jatkuvasti iholla roikkuva vauva ehkä jopa ärsyttää, mutta sen kestäminen kannattaa, jos toivoo imetyksen jatkuvan. Mä oon molempien kanssa luullut kymmeniä kertoja, että maito loppuu ja imetys on siinä, mutta oon ollut väärässä. Jos saan kokea imetyksen vielä kolmannen kerran niin tää on asia, jonka toivon itsekin muistavani.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>8) Kroppa tuntuu vieraalta</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vaikka moni rakastaa raskausvatsaansa ja saattaa tykätä muuttuneesta kehostaan jopa enemmän kuin ennen, kaipuu entiseen voi iskeä. Mä tykkään mahastani, mutta etenkin viime viikkojen aikana oon alkanut jo kaipaamaan sitä, että vaatteet sopii päälle. Nyt tuntuu siltä, että mun kehoni omistaa joku muu ja kaipaan jo omaa vapautta sen suhteen. Synnytyksen jälkeen olo on vapautuneempi eikä suihkuverho hyökkää enää uhkaavasti kimppuun, mutta kroppa tuntuu yhä vieraalta. Mun keho on vetänyt ihan uskomattoman 53 kiloa -> 70 kiloa -> 55 kiloa -> 67 kiloa -> 52 kiloa -> tämän hetken paino -rundin neljässä vuodessa ja se on pystynyt ihmeisiin. Mahasta löytyy toistaiseksi huikeat kaksi, noin sentin mittaista raskausarpea aiempien raskauksien jäljiltä ja vaikka oon lähtenyt synnäriltä hyytelövatsani kanssa, on kaikki vanhat vaatteet sujahtaneet heittämällä päälle parin kuukauden sisällä. <i>Entiset mitat ei kuitenkaan tarkoita entistä kroppaa eikä muutokset välttämättä näy vieraan silmissä, mutta jokainen tuntee oman kehonsa parhaiten ja näkee ja tuntee pienimmätkin erot. </i>Muut on aina nähneet mussa sen huippupalautujan, vaikka mulle mä en ole ollut vielä mä. Tiedän, että etenkin tän asian kanssa mulla tulee olemaan paljon työstämistä, mutta koitan antaa ajatuksille aikaa ja totutella niihin muutoksiin, jotka kolmas raskaus jättää jälkeensä. Tahtoisin vielä joku päivä katsoa ihaillen peiliin ja todeta, että vitsi, mulla on kolme lasta ja näytän silti tältä! Iltalehdet täyttyy usein niistä "Tältä synnytyksen jälkeen oikeasti näyttää" -otsikoista ja äideistä hyytelövatsoineen. Ja se on usein fakta. Siltä usein näyttääkin. Ihan yhtä faktaa on se, ettei se vatsa jää kaikille roikkumaan, vaan toiset (kuten vaikka mä) palautuu helpommin. Myös se on fakta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>9) Arvet eivät rajoitu raskausaikaan</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mun viralliset raskausarvet rajoittuvat peppuun ja niihin äsken mainittuun kahteen, noin sentin mittaiseen arpeen alavatsalla. Moni odottaa arpia kauhulla ja huokaiseen synnytyksen jälkeen selvinneensä, vaikka niitä voi ilmetä ihan kuten tavallisestikin ei-raskaana. Suurimmat arvet mulle ilmestyi vasta synnytyksen jälkeisenä parina päivänä, kun maito nousi vauhdilla ja jo raskausaikana monta kokoa kasvaneet rinnat kasvoivat vielä entisestään. Mitä täydemmät tissit olivat, sitä pidemmälle arvet loistivat. Nyt kolme vuotta myöhemmin ne on niin haalenneet, etten osaa enää edes kiinnittää huomiota, en oikeastaan edes tiedä onko niitä lainkaan näkyvillä. Älä siis järkyty, jos joku kerta bongaat arvokkaita imetysarpia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>10) Olet pian kalju</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Okei, ehkä vähän liioiteltua, mutta joskus musta tuntuu siltä. Neljän vuoden katkeamaton raskaus - imetys - raskaus - imetys - raskaus -ketju nimittäin näkyy hiuksissa. Hiuksia löytyy todellakin joka puolelta ja välillä oon miettinyt, miten niitä on päässä enää yhtäkään. Toisaalta uutta hiusta kasvaa ihan järjettömästi. Päälaen ja otsan lisäksi voin jaotella hiuksia mistä tahansa kohdasta ja väleissä on ihan varmasti paljon muuta fledaa lyhyempää, uutta hiusta. Tuskin maltan odottaa, että kun nykyinen reuhka toipuu edellisestä imetyksestä ja kasvaa siedettävään mittaan, ollaankin jo siinä vaiheessa seuraavaa imetystä, että tukka tippuu taas ja päästä harottaa kummallisia, lyhyitä tuppoja. <i>Looks like a tarhapöllö.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>11) Vauvavuosi voi olla raskas koko perheelle</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2017/03/ala-eroa-vauvavuonna.html">Kirjoitin hetki sitten aiheesta postauksen Älä eroa vauvavuonna</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, joten en jaksa näpytellä samoja asioita uudestaan, mutta teksti löytyy linkin takaa. Musta etenkin monissa blogeissa vedetään aika pintaliidolla, joten vauvavuodesta saattaa helposti saada turhan ruusuisen kuvan, kun tahdotaan tuoda esille vai ne hyvätkivathauskat, positiiviset jutut. Ehkä mä siksi vaikutan usein valittajalta, koska iloisille asioille on helpompi löytää joku joka jakaaa ja samaistuu ja haluan olla se, joka tuo esiin ne ei-niin-kivatkin jutut.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>12) Isän ja vauvan välisen suhteen kehittyminen saattaa viedä aikansa</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja mä oon henkilökohtaisesti sitä mieltä, että äidit odottaa iseiltä ehkä vähän liikaa liian pian. Toki suhde ei voi edes kehittyä, jos sille ei anneta mahdollisuutta, mutta mahdollisuudesta huolimatta se voi viedä aikansa. Äidit on saaneet yhdeksän kuukauden ajan tuntea kaikki tunnettavissa olevat liikkeet ja jopa vauvan hikan sekä pissaamisen. 24/7 yhdessä oleminen on luonut täysin erilaisen suhteen ja iseille vauva on syntyessään usein vieraampi. Imetyskin lähentää äitiä ja vauvaa ja vahvistaa sidettä entisestään siinä missä isä jää ulkopuoliseksi. Mä en tietenkään voi sanoa, miten esimerkiksi oma mieheni on kokenut nää jutut (oiskohan syytä kehittää kommunikaatiota?), mutta väitän, että mun suhde poikiin on ollut ensimmäisten viikkojen aikana vahvempi ja tän vahvistunut siitä pikkuhiljaa sitä mukaan kun pojatkin on muuttuneet enemmän itsenäisemmiksi eivätkä oo enää olleet mun kanssa niin yhtä. Ei toi sitä kyllä myönnä, mutta mä oon kaikesta huolimatta nähnyt sen ylpeyden ja omanlaisen siteen salissa ollessa, kun pojat on olleet ensimmäisiä kertoja isin paidan sisällä tai kun tää on pitänyt niitä osastolla sylissä. Vähän ehkä jopa jännittää näkyykö kolmannen kanssa eroja. Tuntuuko siltä, että isän ja tyttären välit lämpenee hitaammin vai mahtaakohan neiti kietoa suvun miehet heti pikkusormensa ympärille?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>13) Ikävätkin ajatukset on sallittuja</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Ihan kaikki.</i> Nostanpa taas kerran esille <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2016/04/kun-koliikki-kuluttaa-koko-kropan.html">The Koliikin, joka vaivasi meillä 4,5 kuukautta</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. <i>Niiden kuukausien aikana katsoin itkevää vauvaa toivoen niin monesti, että voisin vain päästä siitä pienestä eroon tavalla tai toisella. </i>Tätä kirjoittaessa kurkkua alkaa yhä puristaa ja tekee vain mieli sulkea silmät. Ikävät ajatukset on sallittuja, liittyivät ne sitten synnytykseen, vauvaan, imetykseen, puolisoon tai mihin tahansa. Väsymys on okei, masennus on okei. Mä oon siitä syvältä, etten osaa puhua asioista vaan pidän ne lähes aina sisälläni siihen asti, että tilanne X on ohi. Oikeastaan ensimmäisiä kertoja, jolloin oon joutunut kohtaamaan tilanteen, oli juurikin tää yllättänyt kolmas raskaus, josta kävin juttelemassa neuvolassa. Kirjoittaminen on kai paljon enemmän mun juttu (siksihän tää blogikin - mulle, teille) ja sinne neuvolaankin menin kirjoittamani lappuni kanssa. Jos mä jotain oon oppinut niin sen, että hyvien juttujen lisäksi juurikin kaikista niistä ikävistä asioista kannattaa puhua. Jos ei suoraan kasvotusten niin ehkä netissä tai kirjoittamalla muuten. Tilanne ei välttämättä mene sillä ohi, mutta oma paha olo helpottuu huomattavasti, kun saa kaiken ikävän ulos. Mulle blogi on ollut monen monta kertaa aika suuri henkireikä, sillä joka kerta kun mä olen itkeskellyt asioita yksin mielessäni ja päätän vihdoin purkaa kaiken ulos, saan huomata sen, etten oo missään vaiheessa ollut yksin, vaikka olisin niin kuvitellut.<i> Kenenkään ei tarvitse olla yksin, ei ilojen eikä surujen kanssa.</i></div><div style="text-align: justify;">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjef7B4s2xU_FBr6sDiojTCppvyEFj4Tbg662JD_UoOTJOgQrIpaKXHXPNCUGJn0jxcW82omgbgLoyGVMAFdoaBCoaaa4mkLYE6X8jupLigJxOHUdL-t450Ybdi5BK9Oh7LcmwX9wuXLnE/s1600/KUVA+086.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span face=""verdana" , sans-serif" style="color: #666666; font-size: 12px;">Tiheän imun kausi, vieras kroppa kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen, koliikki, ikävät ajatukset. Fakta.</span></td></tr>
</tbody></table>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-62816136620995697952017-03-24T15:07:00.015+02:002021-10-13T13:13:11.688+03:00I MAKE MILK... WHAT'S YOUR SUPERPOWER?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
Osa ehkä muistaa jonkun tai jotku imetykseen liittyvistä postauksista ja sitä kautta tietää miten tärkeää se on mulle ollut? Esikoisen aikaan en osannut stressata asiasta vaan se sujui täysin omalla painollaan ilman panostusta tai painostusta. Musta oli ihan huippua välttää pullorumba ja onnistua kuuden kuukauden täysimetyksessä. Jatkoin imetystä noin vuoden ja kolmen kuukauden ikään asti lopettaen vasta ns. pakon edessä, kun tulin uudelleen raskaaksi ja neuvolan kanssa yhdessä tultiin siihen tulokseen, että parempi katsoa kuin katua supistusriskin takia. Imetyksen loppuminen oli mulle esikoista kovempi paikka ja vasta silloin ymmärsin enemmän mitä se oli todella merkinnyt. <i>Löysin itsestäni pienen laktivistin, ihmisen, joka edistää imetystä ja imetysmyönteistä asennetta <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2016/01/oodi-julki-imetykselle.html">tekemällä sen näkyväksi</a></b></i><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b><i>.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY1T7ktPh-jiVqZGQVe4kR96HQfwt-mnjbmatJSLkT9BWRk2hWhv42uBj977lCAq29x_IqPkV5T1oX6L1kAiUdyEjiuCcs_DEOTM8HuwZ1fOlHA8LXLXBmLy5v9NLX02Ml4kCAWfIoUS0/s1600/tissi2.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Toisella kerralla stressi imetyksen suhteen saapui jo odotusaikana. Nousisiko maito? Olisiko toinen vauva yhtä yhteistyökykyinen? Riittäisikö maito samanlaiseen saavutukseen? <i>Aiemman kokemuksen perusteella tiesin mitä menetettävää mulla olisi, jos imetys ei onnistuisikaan.</i> Imetettävä, vatsavaivainen koliikkivauva rajoitti omaa ruokavaliota hullun paljon. Pikkuhiljaa suppeampi ruokavalio puolestaan vähensi maidontuotantoa ja yökkäämiseen asti join tarvittavan määrän kamalaa imetysteetä, jotta sain tehostettua imetystä. Noin neljän kuukauden jälkeen turhauduin jatkuviin rintaraivareihin ja päätin lopettaa imetyksen huonomman rinnan kanssa jatkaen pelkästään sillä paremmalla. Päivitin Facebook-ryhmään elämäni ensimmäisen ja tältä erää viimeisen korvikepäivityksen siinä uskossa, että pian toinenkin rinta olisi mennyttä ja meidän olisi aika siirtyä pulloon, mutta tiedättekö mitä? <i>Jatkoin pelkällä vasemmalla rinnalla täysimetystä aina kuuden kuukauden ikään asti ja imetin enemmän kuin koskaan.</i> Shoppaillessa, ruokaa tehdessä, kävelylenkillä, leikkiessä esikoisen kanssa. <i><b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2016/06/toisesta-korvasta-sisaan-neuvolan.html">Mä tiesin täysin mitä tein ja miksi tein</a></b></i><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b><i>, ja olin ylpeämpi kuin ikinä. Se oli juttu missä onnistuin ja tiesin, että hatunnosto kuuluisi vain ja ainoastaan mulle itselleni.</i> Osittaisimetin paremmalla rinnalla aina vuoden ja parin kuukauden ikään asti, kunnes olin jälleen raskaana ja tuli aika lopettaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAAAHqCq0HnfWVru4wdw3sEviHqPl7jA91jSsvatudwA4VvSZTl5armlKvdOZEsIHwqoUuXjaDZC2qfX60q69r3FMsqmBXNeoX4Z-dnjxIII6p0hcut596DZTmA_1N78TCrTkgL9zpOJI/s1600/tissi3.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tällä kertaa imetyksen loppuminen tuntui osittain helpottavalta. Mä olin ollut niin pitkään liian kiinni vauvassa etenkin sen koliikin takia, että mulle oli pieni helpotus päästä irti niin suuresta siteestä meidän välillä, vaikka se tuntuukin pahalta sanoa ääneen. <i>Imetys oli ihanaa, mutta sen oli jo aika loppua</i> siitäkin huolimatta, että lopettaminen oli mulle vaikeaa myös tällä kertaa. Näiden ajatusten myötä oon pelännyt alusta alkaen suodaanko mulle vielä kolmas, yhtä hieno kokemus ja mahdollisuus. Oikea rinta on ollut aina vähän vasenta pienempi ja imetys imetykseltä huonompi enkä tiedä jaksanko taistella enää sen puolesta. Tällä hetkellä mielessä on lähinnä vasemman käyttäminen ja oikeaan tyytyminen silloin, kun vasen ei kelpaa. Toivoisin kykeneväni imettämään vain toisella rinnalla alusta asti, mutta samalla pelkään sen jäävän haaveeksi. Kävi miten kävi, voin käsi sydämellä tulla sanomaan, että oon tehnyt imetyksen eteen sen mikä tehtävissä on ollut. Kunhan raskaus ja imetys on ohi, aion ikuistaa itseeni jotain, joka kertoo mulle itselleni kaikkein eniten sen arvostuksen, jonka imetys on luonut. Sen ansiosta<b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2014/11/b-bs.html"> hylkäsin silikonihaaveet jo ensimmäisen vauvavuoden aikana</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. <i>Tissit on edelleen rumat, mutta en mä niitä arvottomiin kumipalloihin vaihtaisi.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3cVY9BA82n65RFUb6beke6x5Vkj3cvuJI4Cf95Ki9LExSxtoGviRxEkFbF54netKr4gupL3Fcn-SBs4Q_A89GlZQSNUebZpyx5njN-HvKPjzQTAUGFNT7oMAnvHx5Bfbv5s6NQfdEvZY/s1600/tissi1.png" /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Imetys tulee olemaan ajankohtainen asia kesää kohti mentäessä, mutta syy tälle höpötykselle just nyt on<b><a href="https://www.facebook.com/MadeByMekki/"> Made by Mekki ja TISSI-koru</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>. Mekki otti muhun joku aika sitten yhteyttä eikä mun tarvinnut sen enempää miettiä lähtisinkö mukaan TISSI-korun matkaan. <i>Kyseinen asennekoru on suunnattu äideille, imettäjille ja imetysmielisille. Se ottaa kantaa tärkeän ja luonnollisen asian puolesta sisältäen logonsa lisäksi tekstin superfood, joka kertoo äidinmaidon olevan parasta superruokaa pikkuiselle. </i>TISSI-riipusten valikoimaan kuuluu muutama erilainen koru ja mä valitsin itselleni kaikkien yllätykseksi (hekoheko) tämän mustavalkoisen. Mä oon säästänyt lapsille omat muistolaatikot eikä vauvalla ole poikien tavoin Bola-korua, mutta luulen, että joskus tulevaisuudessa TISSI-koru tulee siirtymään äidiltä tyttärelle rohkaisuna, tukena sekä kannustuksena. Kiitos Mekki korusta ja ennen kaikkea kiitos siitä mitä oot luonut! <i>Tissieni lisäksi mun arvostus tätä juttua kohtaan on niin korkealla.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="https://www.facebook.com/MadeByMekki/">Made by Mekin löydät Facebookista</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>ja <b><a href="https://www.instagram.com/madebymekki/">Instagramista</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, ja koruja voit ostaa osoitteesta <b><a href="http://www.etsy.com/shop/MadeByMekki">www.etsy.com/shop/MadeByMekki</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>tai sähköpostitse mekkiposti@gmail.com. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
*Postaus on toteutettu yhteistyössä <b><a href="https://www.facebook.com/MadeByMekki/">Made by Mekki</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">» </span></b>kanssa ja siinä esiintyvä tuote on saatu ilmaiseksi. En hyödy linkkien klikkailusta rahallisesti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI8_KVwnlDish6KaWg6VuWKmfx-a6IfCjerH4Ll1YVzykQm_wXtRka3AbWlTxOzKctgL4NRF5vCjqFiGkE6-1R4hnt1dYG3ZuVfsQTt9R0Q5MYR_Ud4wVqhYpAJsN4jJ7U1ubJ3zzjHLk/s1600/idtissi.jpg.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-21676840343854797702017-03-13T22:12:00.001+02:002021-10-13T10:41:40.777+03:00ÄLÄ EROA VAUVAVUONNA<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Meillä paikallisten äitien ryhmässä on musta huippu juttu, kun voi halutessaan kysyä aroista asioista anonyymisti ylläpitäjän kautta. Erääseen anonyymin keskusteluun sateli tässä joku aika sitten yksittäisiä <i>"Itse en katselis hetkeäkään tollasta."</i> ja <i>"Laita se mies pihalle, NYT HETI!"</i> -neuvoja ja mä vähän ehkä hämmennyin niistä. Eikö näillä kommentoijilla ollut lainkaan omakohtaista kokemusta ja olisiko niillä edelleen sama mielipide, jos tilanne sattuisi omalle kohdalle? Onko ihmiset oikeesti valmiita luovuttamaan ja eroamaan niin helposti vauvavuoden aikana ongelmien sattuessa eteen vai onko kyse vain siitä, että on helpommin kommentoitu kuin tehty? Kommentoin kyseiseen päivitykseen, että meillä erojen syitä olisi ollut jo kaksi ja kun mä puhuin kahdesta, puhuin vauvavuosista. En siitä, että olisi ollut kaksi riitaa tai ongelmaa, joiden takia olisi ollut syy erota, ehei, niihin tuskin riittää edes 200 ja oikeesti mulla taitaa useammin olla syitä erota kuin jatkaa, mutta tää on yhtä vauvavuotta vauvavuoden perään ja sillä mennään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ehkä muistatte, kun esikoisen vauvavuoden loputtua kirjoitin postauksen Kun vauva tuli taloon? Mä muistan ja muistan ihan helvetin hyvin ne ensimmäiset kuukaudet, joista meillä miehen kanssa on kai edelleen kovin erilaiset muistikuvat. Muistan miten väsynyt olin hoitamaan niin paljon yksin ja mun teki vaan mieli pakata ja lähteä. Teki mieli huutaa toiselle, että mee äläkä koskaan enää tuu mun silmien eteen, <i>saatoin huutaakin</i>. Vaikka mä toisaalta olin valmis tekemään sen, joku mun sisällä halusi selvitä siitä pariskuntana ja perheenä, jonka ehjänä pysymisen eteen oon vuosi vuodelta ollut valmis tekemään enemmän. Suljin silmät ja toivoin, että aika kuluisi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
En edes muista kauanko vaihetta kesti, mutta siitä selvittiin kun mun äiti ihan tavallisena päivänä soitti ja kyseli kuulumisia. Olin niin turhautunut, että romahdin ja itkin. Mun äiti muistaakseni viestitteli miehen äidille ja tää taas muistaakseni sekä mulle, että miehelle. Kun mun lisäksi joku muu yritti takoa tälle järkeä, pystyin sanomaan, että jos seuraavien <i>kuukausien aikana </i>ei tapahtuisi muutosta, mä tulisin pärjäämään paremmin yksin. Olin katsellut juttua jo väsymyksen mittakaavassa pitkään, mutta silti en ollut valmis heittämään ulos <i>just sillä sekunnilla</i> tai <i>edes seuraavana päivänä</i>, vaan <i>antamaan aikaa</i>. Jos äitien puhe ei olisi tehonnut niin ehkä ne ois saaneet mut vielä avaamaan suuni neuvolassa. Kun mä tuolloin kirjoitin postauksen, sain kommenttia siitä, miten tutulta teksti kuulosti ja sen mä kerroin myös anonyymille - <i>tahdoin muistuttaa siitä, ettei tää ollut tilanteessa yksin.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mä en voi painottaa liikaa sitä, ettei vauvavuonna tule erota liian helposti. Aikuista ihmistä ei voi pakottaa, mutta puhukaa, puhukaa, puhukaa. Omille ystäville, miehen ystäville, yhteisille ystäville, omille vanhemmille, neuvolaan. Puhukaa yhdessä, toisillenne. Jos se ei auta niin ihan sama kenelle, mutta jollekkin, josta vois olla apua, jos sun sanalles ei anneta painoarvoa. En voi tietää onko muiden kohdalla sen enempää oikein yrittää vielä jatkaa kun erotakaan. Ei kukaan voi tietää, vaikka miten ois kokenut saman. Kengät on aina erit. Sen väsymyksen ja turhautumisen keskellä on kuitenkin ehkä vaikea hahmottaa itse mitä oikeesti vielä jaksaa ja mitä ei. Onko oikeesti jo helpompi päästää irti vai nähdä vielä vähän suhteen eteen. En sano, etteikö vauvavuonna saisi kukaan koskaan erota. Se on ihan okei, kunhan tietää<i> itse</i> tehneensä kaiken sen mitä <i>omalla kohdalla </i>on valmis tekemään. Toivon vaan, ettei kukaan väsynyt sekoita päätään enempää irrallisilla "Jätä se!" -kommenteilla, koska just niihin mä varmaan olisin seonnut lopullisesti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Meillä tilanne meni ohi, mutta sen jälkeen on ollut monta hetkeä, jolloin oon aatellut, etten jaksa selvitä taas siitäkin. Se esikoinen on nyt reilu 3-vuotias, perheeseen on syntymässä kesällä kolmas lapsi ja ihan se sama mies on mukana yhä - ihan saman katon alla missä mekin, meidän yhteisessä kodissa. <i>On ollut alamäkiä ja tehnyt mieli erota.</i> En tiedä mitä mulla ois nyt kaiken tän tilalla, jos oisin tai oltaisiin luovutettu silloin tai sen jälkeen, mutta haluun uskoa, että kyllä mua kaduttaisi, etten ois tehnyt meidän perheen eteen kaikkeani. <i>Nyt mä oon tehnyt.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun tää kolmas tästä kesän kuluessa syntyy niin mä oon varma, ettei päästä helpolla sillonkaan. Lapsi on aina iso muutos koko perheelle, oli kyse ensimmäisestä tai viidennestä lapsesta, ja isän suhde vastasyntyneeseen vahvistuu usein äitiä myöhemmin - ihan ymmärrettävistä syistä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>"Itse en katselis hetkeäkään tollasta." on aina helpompi kuin talloa polku umpitiestä. </i>Lapset ei ikinä saa olla ainoa syy pysyä yhdessä, mutta niiden on hyvä olla syy yrittää kovemmin. Kukaan ei pysty pelastamaan suhdetta tai perhettä yksin, mutta joku ulkopuolisempi voi saada toisen tajuamaan sen, mitä on menetettävissä. Jos mulla olisi vaikeaa ja elämä alkaisi heittelehtiä perhe-elämän ulkopuolelle, mä en haluaisi toisen olevan valmis laittamaan mua pihalle "nyt heti". Jos sairastuisin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, jonka takia mies olisi vauvan kanssa läheisempi, mä en toivoisi tän vievän lapsia multa vain kauemmas.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Toiset kokee tehneensä kaikkensa, kun on yrittänyt yksin. Toiset haluaa käyttää kaiken mahdollisen avun. <i>Mä en tarvitse avioliittoa vannoakseni, että pysyn parhaani mukaan tässä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. </i>Oon helpottunut siitä, että kaksi vauvavuotta on jo takana, mutta myös maailman onnellisin siitä, että saadaan kokea vielä yks parisuhdetta koetteleva vuosi kaupan päälle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tämän ryhmän erimielisyyksistä johtuen tahdon vielä kerran sanoa, että kyllä, kyllä... Joskus tilanteet on toisia ja <i>"Sometimes holding on does more damage than letting go"</i> pätee paremmin kuin hyvin, mutta nyt me ei puhuttu niistä. Tilanne on eri, jos kokee toisen olevan täys paska, joka saa upota vielä syvemmälle suohonsa. Nyt me puhuttiin tilanteista, joissa toinen on kaikesta vääryydestä ja väsymyksestä huolimatta vain puolikas paska, jonka sä mahdollisesti oot valmis nostamaan kykyjesi mukaan sieltä suosta ja yhdessä te putsaatte koko sotkun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0WFVsmwGKs1NtWpkbAG2k9MjLbRxY9NvbSVLlx1cmMW6R5IWp-S6Vi0KUVAR4RFrVuvdO_VNX49ZezsyBk0QyaaLV-9I3XWKY6qM5moPGd3_1h-HbhCtvsDLgf3jpGpQAuR3Uv9yM0-0/s1600/idperhe.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-42303921010157177252017-02-14T13:50:00.023+02:002021-10-13T12:53:29.855+03:00KOLMEN RASKAUDEN EROT JA YHTÄLÄISYYDET<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Hämmästelin jo keskimmäistä odottaessa miten erilaiset raskaudet oli keskenään ja se saa eri keskusteluissa mut kumoamaan kerta toisensa jälkeen uskomukset tyttö- ja poikaraskauksiin liittyen. Koska tää kolmaskin on erilainen kahteen aiempaan verrattuna niin mun oli pakko vähän listailla...</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>1) Syke</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Uskomusten mukaan tytön syke on poikien sykettä korkeampi ja pojan sykkeen uskotaan liikkuvan 130 - 140 välillä. esikoisen syke vaihteli 143 - 164 välillä ja tulevan keskimmäisen 140 - 167 välillä. Lisäksi pojalla on rauhallisempi tu-tum-tu-tum ja tytöllä laukkaavampi padam-padam-padam. Esikoisen siis tulisi olla poika ja toisen tyttö. Vauvan syke on vaihdellut 146 ja 174 välillä enkä mä oo muistanut edes kiinnittää huomiota tämän tyyliin. En kuitenkaan usko sykkeen kertovan oikeasti mitään vaan olevan sen ihan täysin riippuvainen vauvan sen hetkisestä tilasta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>2) Pahoinvointi</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
Jonka otsikon perään voisin lisätä kymmenen huutomerkkiä (!!!!!!!!!!). Esikoisesta oksensin 24/7 raskausviikolta 4 aina synnytykseen, 40+3, asti. Toinen päästi jo helpommalla, koska oksensin 24/7 vain raskausviikolla 8 - 16 ja tämän jälkeen satunnaisesti. Kolmannen kanssa erityisesti tää on aiheuttanut hämmennystä, sillä raskausviikkojen 10 - 20 välillä mä oon oksentanut noin 10 - 13 aamuna korkeintaan kahdesti. Ja nimenomaan aamulla, eli tää on vihdoin sitä kuuluisaa <i>aamu</i>pahoinvointia. Huono olo on edelleen ihan aamusta iltaan, muttei se ole mitenkään rajoittavaa. Oon edelleen sitä mieltä, ettei tää tällainen pahoinvointi oo yhtään normaalia! Mun kohdalla uskon siis pahoinvoinnin tarkoittavan poikaa ja hyvän olon tyttöä, mutta toisaalta mun äiti oksensin musta kuten mä esikoisesta..</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>3) Mieliteot ja ällötykset</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">Esikoisesta söin ihan järjettömät määrät roskaruokaa, pienemmästä puputin salaatteja. Tällä kertaa mun on pahan olon takia tosi vaikee keksiä hyviä ruokia, mutta parhaiten uppoaa ihan peruskotiruoka. Meillä on kotona kiertävä ruokalista, josta otetaan järjestyksessä seuraava ruoka sitä mukaan kun niitä pitää tehdä ja näin vältetään pelkkä makaronilaatikko - kanakastike - muusi - jauhelihakastike -lista, kun ei tarvii kiireessä keksiä mitä syödään seuraavaksi. Kotiruoka on maistunut niin hyvin (senhän myös huomaa, hahah), että mä innostuin lisäilemään uusia ruokia listalle ja nyt en malta odottaa, että pääsen kokeilemaan kaikkia kerran. Liha on ollut kuitenkin jokaisella kolmella kerralla se tökkivä asia ja jossain vaiheessa oli inhottava miettiä ruokaa, kun kaiken lihan pureskelu ällötti. Mitään yhtä erityistä ällötystä en edes keksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>4) Ulkonäkö</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">Esikoisesta mulla oli iho hyvässä kunnossa, mutta keskimmäisestä finnejä löytyi kasvoista ja nyt homma on räjähtänyt käsiin. Mulla oon ihan hullu määrä finnejä, joihin kasvot ei riitä vaan niitä löytyy ympäri kroppaa paikoista, joissa niitä ei ole ikinä ollut. Leukaluun alue, kaula, niska(!!), solisluiden alue, lapaluiden alue, kyljet?? Mä luulin alempaan kollaasiin asti, että oon paljon, paljon isompi mitä keskimmäisestä suurin piirtein samoilla viikoilla, mutta olin näköjään väärässä. Mahasta mä kyllä veikkaisin tällekin kerralle poikaa. Oon kuullut, että poikia odottaessa karvankasvukin kiihtyisi ja se piti ainakin silloin paikkaansa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>5) Fiilikset</b><br />
<b><br /></b>Esikoisesta mulla oli koko ajan niin varma poikaolo kuin voi olla. Keskimmäisestä poikaolo oli lähes koko ajan lukuun ottamatta kahta päähänpistoa, mutta tyttöolo muuttui aina päivässä takaisin täysin varmaksi poikaoloksi. Nyt mä oon tosi hämmentynyt siitä, ettei mitään oloa ole. Mulla ei ole pienintäkään hajua sukupuolesta, ei pienen pientä fiilistä suuntaan tai toiseen. Toisaalta mä pystyn kuvittelemaan meille vaan poikia ja masukuvia katsellessa tulee poikafiilis, mutta unissa vauva on ollut aina tyttö. Nimen takia odotan ultraa (koska mulla on vahva fiilis, että pienen rakenteet on kunnossa) ja mahdollista sukupuolen paljastumista jo niin kovin, etten tiedä miten pysyn kirjaimellisesti housuissani vielä vähän aikaa! Vielä 2,5 vuorokautta ja jos saadaan sitten tietää se sukupuoli niin tilaan vauvalle heti tuttinauhan nimellä varustettuna. Kerroinko jo, että jännittää?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL3deKhi-tJa3cdv6sngSq1rAzgdE9txOvm-yFJNcKjs6nldHIDFBjl2HQL26aUNlCc4HLQNzP9HO8m4tz9J4ZKFlaX-NTvHlwgZSWeKuMiGFx7MmDYdejIY-gQshNrqaF3nZ7L4PQsRM/s1600/idmaha.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-9252299023418642382016-11-05T21:52:00.001+02:002021-10-13T10:26:43.687+03:00LET'S GET THE PARTY STARTED (TI-TI NALLE -SYNTTÄRIT)<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Kukaan ei varmaan enää yllätty, kun mä nyt kerron, että tykkään teemasynttäreistä? <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2014/12/party-hard-its-moomin-time.html">Esikoisen 1v-synttäreiden teemana oli Muumit</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b> ja <b><a href="http://osjmblogi.blogspot.fi/2015/11/come-and-meet-with-shaun-sheep-2v.html">viime vuonna, 2-vuotissynttäreiden aikaan kaikkein eniten in oli Late Lammas</a></b><b><span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(77, 81, 86); color: #4d5156; font-size: 14px; text-align: left;">»</span></b>, eikä mulle oo ollut hetkeäkään epäselvää, etteikö näitäkin yhteisiä 1v-/3v-bibiksiä vedettäisi pienesti jonkun tietyn jutun ympärille. Pidemmälle mietittynä vaihtoehtoja olisi varmaan vaikka miten monta, mutta kaikkein siistein juttu kummankin mielestä on ihan ehdottomasti Ti-Ti Nalle, jota me käytiin moikkaamassa kesällä Ikaalisissa sekä myöhemmin syksyllä Kauppakeskus Myllyssä, ja jonka tässä kuussa tulevasta kohtaamisesta pojat on vielä ihan tietämättömiä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9TSZaZE8Hcgaa2isPP1EDA0sIXAq5TbnEke0x_sA5hAA_aWZNG4UGTaKhczz6U7YElQ2gUlGDM42WZBuGoMqoWv1zMUbArHMdH9a1jgR8VdfjGFjI0AO-vxzoD9Xc_NQMlHW2GCxkwGc/s1600/s6.png" /></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0xHCMmSp4xOEkoVfn4cpl1yJ4YNtstMHOE9vY1AaaIbUJuQ8JkMJ3UBSxxLl0LYULHIaDpswN7ve66go1RxLhXxaE1B1mpd6FMmiADKIEODy2Flq16ACP6FgP57O3uHqKTbNMKwJs8Mw/s1600/s7.png" /></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Teeman esille laittamista ei tarvinnut edes miettiä, kun tiesin, että Ti-Ti:n Storessa on myynnissä kertisastioita ja siihen olisi helppo yhdistää polka dots -kuosia, joka löytyy kyseisen nallen paidastakin. Siihen vielä parit ilmapallot, kaapista löytynyt viiri, kakku ja nallekarkkeja. Musta tuntuu, että mies on vaan pyöritellyt silmiä päässä, kun oon koittanut pitää sitä kartalla siitä, mitä esille tulee ja mitä tilaan mistäkin. Jonain syyskuun iltana maalailtiin vesiväreillä ja piirsin esikoiselle nalleja, joita tää sitten väritti. Vaikka nallet itsessään oli ihan järkyttäviä, teki reunojen ylitse menneet vesivärit niille ihmeitä ja ne oli musta maailman söpöimpiä varsinkin, kun toi 3-vee tiesi ihan tarkalleen mitä värejä tulee käyttää. Lupailin, että mä harjoittelen niitä nalleja ja tehdään synttäreille pikkunallejen porukka vaikka tarjoiltavien viereen seisoskelemaan tai koristamaan seinää. Ja niin me tehtiinkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKkJYmqSxD39uKvXBPQNqQc_Vza_WRcEAys76VEAzNM0AWtQFmb2D1YFRx9Gi9Yp_VcYTxGFCAiSFvW071mREt7PJdwYYpUAFRniJRc9k7HgoIehw_9AbfMjvHyctrEL0xHVzAT3gXHNM/s1600/s19.png" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiqFXadMysNyU0SPwDqjeQmvsHZmfl5ZOfy5ZyufT3kJD8Ng3-MFcWiIyKvbvuI_5T93HIn0jP5LQ5HPHbOImndntejnOncqNNBZvO8p1dclJFDlIpiEYam9nH_9MqbOCPuzQHJ48KNHI/s1600/s4-2.png" /></div>
<br />
Sen lisäksi, että meillä oli taas kerran huikea kakku (kiitos, kiitos, kiitos!!), nallekarkkeja, keksejä ja viinirypäleitä, esikoinen valitsi itse tarjottavaksi ruissipsejä, joihin tein kahta eri täytettä. Toiseen täytteeseen laitoin 200 grammaa valkosipuli tuorejuustoa, 75 grammaa ranskankermaa, 100 grammaa kinkkusuikaleita ja pieni punasipuli. Toisessa täytteessä korvasin valkosipuli tuorejuuston aurinkokuivattu tomaatti tuorejuustolla ja kinkkusuikaleet kalkkunasuikaleilla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrGyT_ZFqpS7RTcBYkcJrbgNfhOxUaUQNNWvUn8JwDgcJUwEMzVZUzEcesTYQeymjSjJ3fufKNjumoVI3Ar99lE-r_iWt0ywpvQv1YWTvFO46A4IH3Fbvq8EeQ-si0YUewHXOw4Xlvn7o/s1600/s2.png" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKd6lYXu3-2puDL_l_qkfcjArpVoNavXV7YhPEh8OC4eE4ZkinAtcf4cvC_csXwGZCwCzPxXhGE9HpQ0atWEt1igNOivCPOlrFluxOebLCB7e6eoYqG-8BQbSiJB8L_FKFdtf9MkLNqck/s1600/idjuhlat.jpg.png" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both;">
Ihmisiä riitti, tarjoiltavat ilmeisesti upposi hyvin ja me todettiin kaikkien lähdettyä, että oltaisiin voitu istua ihan hiljaa koko synttäreiden ajan, koska porukalla riitti juttua keskenäänkin, mikä mun mielestä on tietty kiva. Pojat tykkäsi lahjoista ja esikoinen odottaa jo innolla, että pääsee avaamaan ne kunnolla ja touhuamaan niiden kanssa. Ja äiti huomista, jotta saadaan lisää kakkua.</div>
<div class="separator" style="clear: both;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNXWgEZpzroJSxFF7VDaiUq_dqukFOydI8JfE0WKdZsUfC62mayR0zL6hW-xV52nNYI7763uTrJGGmXsc8YJ-tF5xHFHNwGATolsJ5b8FQaDW5uYZcv2Uy-BCoRj56AJ7izhSnWlER0yE/s1600/s1.png" /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd7Op0nkIw9p5CsNgLwyozz4cKrkg8V8cT3yJUzcCKBroqI9CeSPXARXc3XcwN4gyfC5dlh7VpsFNizGaeN7E2h1dyfsbB6ZR2adthV7eZhSTi_l2KR9uQmm0KdrlWFwVOU8LzHv_EFUk/s1600/kuva.png" /></div>
</div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-81969873789945577.post-83757624809161393572016-08-30T13:14:00.002+03:002021-10-13T10:22:05.867+03:00SORMIRUOKAILIJAN PUURO, ELI PUURORIESKA<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div style="text-align: justify;">
Meidän perheen pienin on toisaalta ihan hirveän hyvä syömään, mutta toisaalta joku tökkii välillä ja pahasti - useimmiten puuro. Mä oon kuitenkin natsimutsi enkä todellakaan anna alle vuosikkaan jättää aamu- ja iltapuuroa pois, joten oon koittanut keksiä helpotusta aamu- ja iltapaloille. Nokkamukilla, omalla lusikalla, hedelmillä ja TalkMURUilla ollaan päästy pitkälle, mutta samalla oon toivonut, että nimenomaan sitä puuroa saataisiin vaivattomasti enemmän alas. Piti kehittää sormiruokailijalle sopivaa sormiruokapuuroa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensimmäisenä kokeilussa oli puuromuffinsit, jotka ajatuksena oli ihan söpöjä. Tunnetusti homma kuitenkin perkelöityi, muffinssit kypsyi päältä, mutta oli sisältä kirjaimellisesti ihan pelkkää puuroa, joten sormiruokapuuroksi se oli aika, noh... Sotkevaa. Kummallekin maistui ja esikoinen söi siististi, mutta mulle oli ihan sama oliko pojasta putsattu puuro peräisin kulhosta puuropuurona vai lautaselta sormipuurona. Ei jatkoon.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ihan vielä en ollut valmis luovuttamaan, joten päätin kokeilla puurorieskoja, kun ylimääräisestä muusista tehdyt perunarieskatkin on olleet suurta herkkua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Sormiruokapuuroon aka puurorieskoihin tuli:</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
4dl valmista puuroa</div>
<div style="text-align: center;">
2,5dl vehnäjauhoja</div>
<div style="text-align: center;">
1 muna</div>
<div style="text-align: center;">
ihan vähän suolaa</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Keitin puuron, jäähdytin, lisäsin jauhot, munan ja suolan, lätkäisin pellille ja paiston 250 asteessa 10 - 15 minuutin ajan. Sormiruokapuuro, puurorieskat, whatever. Esikoinen hyppi ja kurkotteli pöydälle ja vauva kiljui jaloissa mahdollisimman kovaan ääneen saadakseen lisää. Jopa mies söi näitä pari ja se jos joku sai mut yllättymään. Oikeestaan meillä tais vähän käydä niin, että pellillinen puurorieskoja loppui illassa, joten pitää varmaan tehdä vähän lisää. Nää meni siis niin jatkoon!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhupXzCBjUNphbTjMB7ZhCVdTve9GTStCZ3Rs7dVnPoNq5cwu3vMaG9UawRfroZ774QsIWY0fE7bP1FfyK02xyWCxzEG5I60I_wPpx18NEvEmgeorqSxKo4FQFlqF7QC_YTyrrOkUpLcnQ/s1600/puuro.png" /></div>
</div>
OSJMhttp://www.blogger.com/profile/15630176089956742482noreply@blogger.com6